Väitös

Väitöstutkija selvitti HER2-geenimonistuneen rintasyövän uusia ennustetekijöitä

Rintasyöpään sairastuneilla on keskimäärin erittäin hyvä ennuste kehittyneiden hoitojen ja yhä varhaisemman toteamisen seurauksena. Noin viidennes rintasyövistä edustaa kuitenkin hyvin aggressiivisesti käyttäytyvää HER2-positiivista alatyyppiä, jossa syöpäsolujen pinnalla esiintyy runsaasti HER2-kasvutekijäreseptoria, useimmiten HER2-geenin monistuman seurauksena.

HER2-täsmälääkehoito (trastutsumabi) on parantanut merkittävästi tämän syöpätyypin ennustetta, mutta suurelle osalle tätä hoitoa saavista potilaista kehittyy lääkeresistenssi ja tauti uusiutuu. Jotta taudinkulkua voitaisiin määritellä tarkemmin, tarvitaan uusia biologisia ennustetekijöitä, joiden avulla voitaisiin ennakoida uusiutumisriskiä yhä tarkemmin jo diagnoosihetkellä.  

Filosofian maisteri Satu Luhtala tutki väitöskirjassaan solunjakautumista ja kasvua eri tavoin säätelevien tekijöiden, sykliini E1:n, HER3:n ja MCM2:n, esiintymistä ja ennusteellista merkitystä rintasyövän uusiutumisen suhteen. Aineistona käytettiin arkistoituja kudosnäytteitä, jotka edustivat HER2-geenimonistuneita rintasyöpiä. Näiden potilaiden seuranta-aika oli keskimäärin viisi vuotta. Biologisten tekijöiden osoittamiseksi kudosnäytteistä käytettiin immunohistokemiallisia värjäystekniikoita ja digitaalista kuva-analyysiä.
 
- Rintasyöpäpotilailla, joiden syöpäkudoksessa esiintyi vähän HER3-reseptoriproteiinia, todettiin kaksinkertainen syövän uusiutumisen riski verrattuna niihin, joiden syöpäkasvaimessa esiintyi runsaasti tätä proteiinia, Luhtala toteaa.

Monimuuttuja-analyysin mukaan HER3, kasvaimen koko ja kainalolevinneisyys olivat itsenäisiä HER2-geenimonistuneen rintasyövän aikaisen uusiutumisen ennustekijöitä. Tutkimuksessa havaittiin myös, että HER3-proteiinia esiintyi vähän erityisesti sellaisissa rintasyövissä, jotka eivät ilmennä estrogeenireseptoreita, ovat suurikokoisia ja jo diagnoosivaiheessa paikallisesti kainalon imukudokseen levinneitä.

Solusykliä säätelevän sykliini E1:n ja solun perintöaineksen kahdentumista säätelevän MCM2-proteiinin esiintymisellä ei todettu olevan yhteyttä taudin uusiutumisriskiin, vaikkakin niiden avulla voitiin erotella biologisesti aggressiivisempia tautitapauksia.

Väitöskirjatutkimuksessa kehitettiin myös fluoro-kromogeeniseen värjäystekniikkaan ja digitaaliseen kuva-analyysiin perustuva menetelmä, jonka avulla voitiin määrittää rutiinimenetelmää tarkemmin rintasyöpäsolujen jakaantumisaktiivisuutta kudosleikkeeltä.    

Satu Luhtala on syntynyt Teuvalla. Hän valmistui Jyväskylän yliopistosta filosofian maisteriksi vuonna 2009 ja työskentelee tällä hetkellä tutkijana Tampereen yliopistossa.

Filosofian maisteri Satu Luhtalan syöpäbiologian alaan kuuluva väitöskirja Novel Biomarkers in HER2-amplified Breast Cancer. Histopathological and Clinical Associations tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 24.5.2019 klo 12 alkaen. Paikkana on Arvo-rakennuksen auditorio F114, Arvo Ylpön katu 34. Vastaväittäjänä toimii dosentti Jussi Koivunen Oulun yliopistosta. Kustoksena on professori Jorma Isola Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta. Väitöstilaisuus on suomenkielinen.

Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1075-2

Kuva: Jukka Lehtiniemi

TAMPEREEN YLIOPISTON TIEDOTE 9.5.2019