Hyppää pääsisältöön

Tyttöjen kokemukset seksuaaliväkivallasta ovat lisääntyneet

Julkaistu 23.11.2022
Tampereen yliopisto
Kolme värikästä lähikuvaa ihmisen kasvoista, silmistä.
Keväällä 2022 toteutetun lapsiuhritutkimuksen mukaan lapsiin ja nuoriin kohdistuvan seksuaaliväkivallan määrä on kääntynyt nousuun. Muutos näkyy erityisesti tyttöjen vastauksissa. Kansallisesti edustavaan otokseen perustuva lapsiuhritutkimus toteutettiin tänä vuonna neljättä kertaa ja osana kansallisen lapsistrategian toimeenpanoa.

Vuonna 2022 kahdeksan prosenttia yhdeksäsluokkalaisista tytöistä kertoi seksuaaliväkivallan kokemuksista, kun vuonna 2013 kokemuksia lapsiin kohdistuvasta seksuaaliväkivallasta oli viidellä prosentilla lapsiuhritutkimukseen vastanneista. Samankaltainen kehitys on nähtävissä myös kuudennen luokan tytöillä, vaikka määrät ovat pienempiä. Myös Suomen tilastokeskuksen rikos- ja pakkokeinotilastojen mukaan poliisin tietoon on tullut vuoden 2022 tammi-maaliskuussa lasten seksuaalisen hyväksikäytön tapauksia 760, mikä on 73 prosenttia enemmän kuin tammi-maaliskuussa 2021.

Poikien kohdalla tutkimuksessa havaittujen kokemusten määrä oli niin pieni, etteivät tutkijat pysty tekemään muutoksesta selkeitä johtopäätöksiä.

Lapsiin kohdistuva seksuaaliväkivalta tarkoittaa tutkimuksessa sellaista lapsen tai nuoren seksuaalisen kanssakäymisen kokemusta, jota viranomaistoimin lähdettäisiin rikoslain mukaisesti selvittämään mahdollisena seksuaalisena hyväksikäyttönä. Lapsilta ja nuorilta ei siis kysytty suoraan seksuaaliväkivallasta, vaan yleisesti seksuaalisen kanssakäymisen kokemuksista.

Lapsiin kohdistuvaksi seksuaaliväkivallaksi määriteltiin tutkimuksessa ne kokemukset, joissa toinen osapuoli oli aikuinen tai vastaajaa vähintään viisi vuotta vanhempi henkilö. Seksuaalisen kanssakäymisen tuli sisältää fyysinen kontakti tai sukupuolielimien paljastaminen. Pyyntöjä ja ehdotuksia tehdä jotakin seksuaalista ei laskettu mukaan tässä tarkastelussa. Lisäksi seksuaaliväkivaltana huomioitiin pakottamista, kiristämistä, uhkailua ja väkivaltaa sisältäneet seksuaalisen kanssakäymisen kokemukset riippumatta toisen osapuolen iästä.

Tuntemattomien osuus toisena osapuolena on yleistynyt merkittävästi

Tyttöjen seksuaaliväkivallan kokemuksissa tuntemattomien osuus toisena osapuolena on yleistynyt merkittävästi. Kun vuonna 2013 tuntemattomien osuus oli yhdeksäsluokkalaisten tyttöjen vastauksissa 23 prosenttia, oli se 2022 tutkimuksessa noussut 50 prosenttiin. Yhdeksäsluokkalaisilla pojilla tuntemattomien osuus oli puolestaan vähentynyt 17:stä prosentista kahdeksaan prosenttiin.

Lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa kokeneilla kuudesluokkalaisilla tuntemattomien osuus on tytöillä noussut 31:stä prosentista 58:aan prosenttiin ja pojilla neljästä prosentista 41:een prosenttiin. Erityisesti kuudesluokkalaisien kohdalla on muistettava, että hyväksikäytön määrät ovat edelleen pieniä.

Pakottaminen ja väkivalta lisääntynyt

Pakottamisen ja väkivallan kokemukset lapsiin kohdistuvassa seksuaaliväkivallassa ovat lisääntyneet jo vuodesta 2008 alkaen. Vuonna 2008 seksuaaliväkivaltaa kokeneista kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisista neljännes (25 %) raportoi pakottamista tai väkivaltaa.

Vuonna 2013 pakottamista tai väkivaltaa raportoi kolmannes (33 %). Tuoreimmalla mittauskerralla keväällä 2022 pakottamista ja väkivaltaa raportoi 39 prosenttia kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisista nuorista. Pakottamista raportoi suurempi osuus myös heistä, joilla oli fyysisiä seksuaaliväkivallan kokemuksia, eli vähintään seksuaalisen koskettamisen kokemuksia.

– On merkille pantavaa, että nuoriin kohdistuvan seksuaaliväkivallan kokonaiskuva vaikuttaa muuttuneen vakavammaksi. Määrien kasvamisen lisäksi tuntemattomien tekijöiden osuus on kasvanut ja samanaikaisesti pakottaminen ja väkivalta lisääntyneet. Kaikkiaan nämä muutokset ovat huolestuttavia, toteaa THL:n johtava asiantuntija, oikeuspsykologian dosentti Taina Laajasalo.

Lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa kokeneista useampi pitää tapahtunutta hyväksikäyttönä

Vuonna 2022 kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisista seksuaaliväkivaltaa kokeneista kolmannes (32 %) raportoi kokeneensa tapauksen hyväksikäyttönä. Edellisellä mittauskerralla 2013 näin raportoi 20 prosenttia seksuaaliväkivaltaa kokeneista.
Seksuaaliväkivaltaa kokeneista nuorista vajaa neljännes (24 %) piti tapausta jälkeenpäin hyvin tai melko myönteisenä. Suurin osa (39 %) koki tapauksen hyvin kielteisenä ja 27 prosenttia koki tapauksen merkityksettömänä. Vuonna 2013 hyvin tai melko myönteisenä tapauksen koki vuonna 2013 lähes puolet (47 %) kaikista seksuaaliväkivaltaa kokeneista lapsista ja nuorista, kun taas viidennes (21 %) koki tilanteen hyvin kielteisenä.

Kansallisesti edustavaan otokseen perustuva lapsiuhritutkimus toteutettiin neljännen kerran Suomessa toukokuussa 2022. Kyselyyn vastasi 6825 kuudennen ja yhdeksännen luokan oppilasta. Aiemmat mittauskerrat ovat vuosilta 1988, 2008 ja 2013. Tutkimus on yksi kansallisen lapsistrategian 30 toimenpiteestä, ja se on toteutettu Tampereen yliopistossa.

Vuoden 2022 lapsiuhritutkimuksen avulla selvitettiin laajasti lasten ja nuorten väkivaltakokemuksia eri elämänalueilla ja elinympäristöissä. Tarkempi raportti, joka sisältää tuloksia myös muusta koetusta väkivallasta, julkaistaan tammikuussa 2023.

Flickors upplevelser av sexuellt våld har ökat (STT Info / Tammerfors Universitet)

Nuorten elinolo- ja turvallisuuskysely 2022

Lisätietoja

Tutkija Sari Hautamäki
sari.hautamaki [at] tuni.fi (sari[dot]hautamaki[at]tuni[dot]fi)
050 560 3579

Johanna Laisaari, kansallisen lapsistrategian pääsihteeri
Valtioneuvoston kanslia
+358 050 338 7576

Marjo Malja, sosiaalineuvos
Sosiaali- ja terveysministeriö
029 516 3581

Taina Laajasalo, johtava asiantuntija
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
029 524 777