Hyppää pääsisältöön

Tutkimus: Mies- ja naisjournalistit kokevat Suomessa yhtä paljon painostusta

Julkaistu 10.9.2020
Tampereen yliopisto
lehtiö ja kynä
Suomalaiset mies- ja naisjournalistit kokevat työssään määrällisesti yhtä paljon ulkoista vaikuttamista, kuten painostusta, uhkailua ja solvaamista. Tämä käy ilmi uudesta tutkimuksesta, joka analysoi laajasti suomalaisten toimittajien kokemuksia ulkoisesta vaikuttamisesta ja vaikuttamisen seurauksista journalistien työlle Suomessa.

Tutkimukseen vastanneista journalisteista 59 % miehistä ja 62 % naisista oli vastaanottanut vihanilmauksia sisältäviä viestejä. Miehistä 19 % ja naisista 15 % oli joutunut väkivaltauhkausten kohteeksi vähintään kerran kolmen vuoden tarkastelujakson aikana.

Vaikka ulkoisen vaikuttamisen määrässä ei havaittu merkittävää eroa sukupuolten välillä, näkemykset sen seurauksista ovat voimakkaan sukupuolittuneita. Naisjournalistit kokivat vaikuttamisen lähtökohtaisesti negatiivisemmin ja raportoivat enemmän henkistä kuormitusta ja itsesensuuria sekä vähemmän luottamusta omiin esihenkilöihinsä ja tiedotusvälineisiinsä kuin miesjournalistit.

–Tätä voivat selittää sukupuolittuneet yhteiskunnalliset rakenteet, jotka näkyvät laadullisina eroina painostuksessa, sanoo tutkija Ilmari Hiltunen Tampereen yliopiston COMET-tutkimuskeskuksesta.

– Aikaisemman tutkimuksen perusteella esimerkiksi naisjournalistien kokema solvaaminen kohdistuu useammin kuin miehillä sukupuoleen ja seksuaalisuuteen ja uhkailu sisältää useammin seksualisoidun väkivallan uhkaa. Lisäksi journalismin historiallisesti miehinen eetos saattaa nostaa miesjournalistien kynnystä tunnistaa ja tunnustaa pelkoa ja itsesensuuria, Hiltunen toteaa.

Esimerkiksi työtehtävä ja tiedotusväline ovat tutkimuksen mukaan ulkoisen vaikuttamisen näkökulmasta sukupuolta merkittävämpiä tekijöitä. Työntekijäryhmistä yleisesti eniten vaikutuspyrkimyksiä kokevat päätoimittajat, joista 77 % oli vastaanottanut vihanilmauksia sisältäviä viestejä ja 23 % joutunut väkivaltauhkausten kohteeksi. Tiedotusvälineistä eniten painostusta koetaan valtakunnallisissa sanomalehdissä ja maakuntalehdissä, vähiten aikakauslehdissä.

– Ulkoinen vaikuttaminen näyttäisi yleisimmin kohdistuvan suurinta journalistista valtaa käyttäviin päätoimittajiin sekä uutisvälineisiin, joilla on merkittävää alueellista tai valtakunnallista näkyvyyttä. Journalistien henkilökohtaiset ominaisuudet, kuten sukupuoli tai ikä, vaikuttavat olevan vaikutusyritysten määrän kannalta toissijaisia, Hiltunen sanoo.

Tutkimus perustuu maaliskuussa 2017 toteutettuun kyselytutkimukseen, johon vastasi yhteensä 875 Suomen Journalistiliiton, Päätoimittajien Yhdistyksen, Paikallislehtien Päätoimittajayhdistyksen ja Aikakauslehtien Päätoimittajien jäsentä. Tutkimuksessa tarkasteltiin journalistien kokemuksia ulkoisesta vaikuttamisesta neljällä eri osa-alueella: sanallisessa painostuksessa, fyysisessä painostuksessa, institutionaalisessa painostuksessa ja taloudellisessa painostuksessa. Tutkimuksesta vastasivat Tampereen yliopiston tutkija Ilmari Hiltunen ja Åbo Akademin tutkija Aleksi Suuronen.

Englanninkielinen tutkimusartikkeli Differences Based on Individual- and Organizational-level Factors in Experiences of External Interference among Finnish Journalists julkaistiin kansainvälisessä Journalism Practice -tiedelehdessä. Artikkeli on vapaasti saatavilla osoitteessa:
https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/17512786.2020.1815558
doi: https://doi.org/10.1080/17512786.2020.1815558

Lisätietoja:
Tutkija Ilmari Hiltunen, 050 509 9034, ilmari.hiltunen [at] tuni.fi
Tutkija Aleksi Suuronen, aleksi.suuronen [at] abo.fi

TAMPEREEN YLIOPISTON TIEDOTE 10.9.2020

Kuva: Jonne Renvall