Tunneälyä ja palautetaitoja tarvitaan työelämässä, ja siksi niitä tulisi kehittää opinnoissa
Opetuskeskusteluissa ja arjen kohtaamisissa opiskelijat tulevat tutuiksi opettajalle. Vähitellen kaikki oppivat tuntemaan toisiaan. Luottamuksellisessa ilmapiirissä, jossa myös tunneäly on läsnä, on turvallista antaa palautetta puolin ja toisin myös vaikeiksi koetuista asioista.
Pyrhösen mukaan tunneälyn sekä palaute- ja keskustelutaitojen kehittäminen ovat osa ammatillista ja ihmisenä kasvua. Näitä taitoja tarvitaan sekä työelämässä että arjen vuorovaikutustilanteissa – erityisesti haastavissa tilanteissa.
– Opettajana ja kasvattajana haluan olla itse esimerkkinä, mutta myös valmentaa opiskelijoita antamaan ja vastaanottamaan palautetta. Tähän kuuluu myös oman toiminnan rehti arviointi ja vastuunotto. Silloin on kyettävä tarkastelemaan itseään ikään kuin ulkopuolisen silmin, mikä on meille kaikille joskus vaikeaa.
Läsnäolo on arvokasta
Pyrhösen mukaan opetustilanteissa läsnäolo ja vuorovaikutus ovat hyvien oppimistulosten, hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden rakentamisen keskeiset työkalut. Digitaalisuuden lisääntyessä ja ihmisten välisten kohtaamisten vähentyessä nämä ovat vaarassa heikentyä. Siksi fyysistä läsnäoloa edellyttävät vuorovaikutteiset oppimistapahtumat ovat erittäin arvokkaita.
– Ihminen oppii, kasvaa ja uudistuu merkittävässä määrin ihmisten välisissä vuorovaikutustilanteissa. Omia tavoitteitakin voi olla monesti helpompi edistää, jos ympärillä on muita ihmisiä. Tämä näkyy lopulta tuloksissa.
Yritysyhteistyö opetuksessa palkitsee
Pyrhönen on innostunut kehittämään erilaisia yritysyhteistyön muotoja opetuksessa. Häntä ilahduttaa, että yritykset ovat kiinnostuneita tekemään yhteistyötä.
Yhteistyö paljastaa, millaisissa työtehtävissä ja työympäristöissä opiskelijat tulevat työskentelemään, ja miten he pääsevät osaamistaan yrityksissä hyödyntämään. Se auttaa myös hahmottamaan, onko valmistuneilla sellaiset tiedot ja taidot, joilla he pärjäävät työelämässä. Nämä heijastelevat omalta osaltaan koulutuksen vaikuttavuutta.
– Tämä on palkitsevaa paitsi opettajalle myös opiskelijoille ja yrityksille.
– Parhaimmillaan opiskelijoille on opinnoissaan syntynyt sellaista uutta tietoa ja osaamista, joita ei firmoissa vielä ole, ja joilla on saatu kotimaista kilpailukykyä hyödyntäviä tuloksia aikaan.
Veli-Pekka Pyrhönen
Opinnäytetöiden opinnollistaminen jouduttaa valmistumista
Pyrhönen on esimerkiksi kokeillut kanditöiden opinnollistamista. Kun työssäkäyvät opiskelijat tekevät kandityönsä yrityksiin, ovat töiden aiheet aidosti työelämälähtöisiä. Lisäksi kandityöt etenevät pääsoin sujuvasti osana yritysten aikataulutettuja projekteja.
– Joskus työt ovat valmistuneet jopa suunniteltua nopeammin, koska yrityksissä on haluttu viedä kehittämisprojektien tulokset ripeästi käytäntöön.
Parin yrityksen kanssa on meneillään pilottiohjelma, jossa maisterivaiheen opiskelijoiden opiskelu ja työnteko sovitetaan yhteen niin, ettei työnteko hidastaisi opintojen etenemistä.
Käytännössä työt sovitetaan opiskelijoiden opintosuunnitelmiin, eikä toisinpäin. Näin yritykset ovat mahdollistaneet aikataulutuksen ja työmäärästä sopimisen joustavasti opiskelijoiden opintojen mukaisesti. Pilotin ensimmäisellä kierroksella kaikki opiskelijat valmistuivat tavoiteajassa.
– Parhaimmillaan opiskelijoille on opinnoissaan syntynyt sellaista uutta tietoa ja osaamista, joita ei firmoissa vielä ole, ja joilla on saatu kotimaista kilpailukykyä hyödyntäviä tuloksia aikaan.
Yritykset opiskelijoita mentoroimaan
Syksyllä 2023 käynnistyi Pyrhösen ja Kampusklubin yhdessä ideoima ja käynnistämä puolivuotinen pilottiohjelma, jossa yritykset mentoroivat opiskelijoita. Pilottiohjelman mentorit tulevat Kampusklubin jäsenyrityksistä. Mukaan lähtivät Nokia, Valmet, Sandvik, OptoFidelity, Vertex Systems, Novatron, Dynaset, John Deere ja GIM Robotics.
Ohjelmaan haki reilut sata opinnoissaan kandivaiheen lopussa tai maisterivaiheessa olevaa Tampereen yliopiston opiskelijaa. Yritysten edustajista ja opiskelijoista muodostettiin kymmenen mentorointiparia. Kuukausittaisissa tapaamisissa keskustellaan työelämästä, uramahdollisuuksista tai muista opiskelijan kiinnostuksen kohteista. Mentorointiohjelmaan hyväksytään myös kansainvälisiä opiskelijoita, jotta heidät saataisiin sujuvammin osaksi suomalaista työelämää ja yhteiskuntaa.
– Kampusklubi on tehnyt aktiivisesti töitä yritysten saamiseksi mukaan, ja on muutenkin ollut koko idean toteutuksessa korvaamaton yhteistyökumppani. Ilman hyvää ihmisten välistä vuorovaikutusta tämäkään kokeilu ei olisi toteutunut, Pyrhönen kiittää.
Katso YouTube-video, jossa Veli-Pekka kertoo ajatuksiaan opettamisesta
Tutustu Kampusklubiin (verkkosivut englanninkieliset)
Teksti:
Veli-Pekka Pyrhönen ja Marjut Kemiläinen
Piia Tienhaara ja Terhi Yliniemi
Kuva: Terhi Yliniemi
