Hyppää pääsisältöön

Tilda Hahl: Vatsa-aortan pullistuman hoitomenetelmien valinnalla on vaikutusta pitkäaikaistuloksiin

Tampereen yliopisto
SijaintiArvo Ylpön katu 34, Tampere
Kaupin kampus, Arvo-rakennus Jarmo Visakorpi -sali ja etäyhteys
Ajankohta15.3.2024 10.00–14.00
Kielisuomi
PääsymaksuMaksuton tapahtuma
Ihmishahmo tohtorinhattu päässään, musta siluetti violetin kuultamalla taustalla.
Vatsa-aortan pullistuma on tauti, joka voi hoitamattomana johtaa äkilliseen kuolemaan. Pullistumaa hoidettaessa valinta eri hoitomahdollisuuksien välillä koostuu useista eri tekijöistä. Seurannassa näillä on vaikutusta kuolleisuuteen ja lisätoimenpidetarpeeseen. Lääketieteen lisensiaatti Tilda Hahl pyrki selvittämään väitöskirjatutkimuksessaan, miten päätökset eri hoitomuotojen välillä vaikuttavat potilaan lyhyt- ja pitkäaikaistulokseen.

Vatsa-aortan pullistuman hoitomenetelmät pohjautuvat perinteiseen avoleikkaukseen ja uudempaan suonensisäiseen stenttigraftihoitoon, jota kutsutaan yleisesti EVAR-hoidoksi. Molemmissa hoitomuodoissa on omat etunsa ja rajoitteensa.

– EVAR-hoito on alun perin kehitelty 1990-luvulla, ja kehitys on edennyt merkittävästi tästä lähtien. Avoleikkaus sen sijaan on pysynyt pitkälti samanlaisena 1950-luvulta lähtien, Tilda Hahl kertoo.

Hahl tutki väitöskirjassaan eri hoitomuotojen vaikutusta vatsa-aortan pullistuman hoitotuloksiin seurannan aikana. Tutkimuksen aineistona käytettiin vuosina 2005–2013 Tampereen yliopistollisessa sairaalassa vatsa-aortan pullistuman vuoksi hoidettuja potilaita. Seurantatietoja kerättiin vuoden 2019 loppuun asti potilasasiakirjoista ja kuvantamistutkimuksista. Työ koostuu neljästä artikkelista, jotka kukin käsittelevät omaa aihepiiriään.

Erityisesti EVAR-hoidon kohdalla toimenpiteen tekijä voi tehdä valintoja esimerkiksi stenttigraftin ominaisuuksien ja suonen sulkumenetelmien suhteen. Lisäksi pullistuman anatomialla on merkittävä rooli siinä, voidaanko standardia EVAR-hoitoa ylipäänsä tarjota.

Tutkimuksen merkittävin aihepiiri liittyikin juuri stenttigraftivalmistajien asettamien anatomisten ohjeiden noudattamiseen.

– Näiden noudattamatta jättäminen oli tutkimusajankohtana varsin yleistä. Tutkimukseni perusteella tämä lisäsi pitkäaikaistuloksissa muun muassa kuolleisuutta ja lisätoimenpiteiden tarvetta. Avoleikkaus vähensi tämän tutkimuksen pohjalta lisätoimenpiteiden tarvetta, mutta kuolleisuuteen sillä ei ollut vaikutusta, Hahl kertoo.

Väitöskirjan keskeiset havainnot tuovat lisätietoa erityisesti pitkäaikaistulosten osalta, joista on saatavilla varsin vähän tutkimustietoa.

Tilda Hahl on valmistunut lääketieteen lisensiaatiksi vuonna 2012 ja työskentelee tällä hetkellä verisuonikirurgian erikoislääkärinä Tampereen yliopistollisessa sairaalassa.

Väitöstilaisuus perjantaina 15. maaliskuuta

Lääketieteen lisensiaatti Tilda Hahlin lääketieteen alaan kuuluva väitöskirja The impact of clinical decision making on short- and long-term outcome after AAA treatment tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 15.3.2024 kello 12 alkaen Kaupin kampuksen Arvo-rakennuksen Jarmo Visakorpi -salissa (Arvo Ylpön katu 34). Vastaväittäjänä toimii dosentti Jussi Kärkkäinen Itä-Suomen yliopistosta. Kustoksena toimii professori Niku Oksala Tampereen yliopistosta.

Tutustu väitöskirjaan

Seuraa väitöstilaisuutta etäyhteydellä