”Tätä työtä ei voi tehdä yksin” – Elina Botha uskoo oppimiseen, joka syntyy yhdessä

Juuri nyt työpöydällä on kansainvälisiä hankehakemuksia ja tiukkoja deadlineja. Silti kiireen keskeltäkin nousee yksi asia ylitse muiden: ihmiset.

– Tätä työtä ei voi tehdä yksin. Kaikki syntyy dialogista ja yhteistyöstä. Jos en työskentelisi ihmisten kanssa, koko työtä ei olisi, Botha sanoo.

Kätilöstä tutkijaksi ja yliopettajaksi

Elina Bothan urapolku ei ole ollut suoraviivainen, mutta se on edennyt loogisesti askel kerrallaan. Hänen ensimmäinen ammattinsa oli kätilö ja sairaanhoitaja. Myös terveydenhoitajan koulutus on osa 2000-luvun alussa alkanutta uraa. Sairaanhoitajan ja kätilön työtä Botha teki noin kymmenen vuoden ajan.

Kiinnostus kehittymiseen ja laajempaan vaikuttamiseen vei häntä eteenpäin. Hän hakeutui Tampereen yliopiston terveystieteiden maisteriohjelmaan ja valmistui vuonna 2013. Jo ennen sitä, vuonna 2011, hän aloitti työn TAMKissa englanninkielisen sairaanhoitajakoulutuksen parissa. Vähitellen opetus siirtyi kätilökoulutukseen ja sitä kautta kansallisiin ja kansainvälisiin kehittämishankkeisiin.

Vuonna 2020 Botha väitteli terveystieteiden tohtoriksi. Viime vuonna hänet nimitettiin yliopettajaksi, mikä vaatii sekä pitkää käytännön kokemusta opetuksesta ja hankkeista että vahvaa tieteellistä osaamista.

– Taustalla on paljon työtä, mutta myös halu ymmärtää asioita syvemmin ja kehittää niitä yhdessä muiden kanssa.

Opetusta, tutkimusta ja maailmalle ulottuvaa yhteistyötä

Elina Bothan työnkuva on sanalla sanoen monipuolinen. Opetus, ohjaus ja kouluttaminen ovat vain yksi osa kokonaisuutta. Niiden rinnalla kulkevat hanketyö sekä kotimaisten ja kansainvälisten yhteistyöverkostojen rakentaminen ja syventäminen.

– Kirjoitan hankehakemuksia, opetan, ohjaan opinnäytetöitä ja istun yhteistyöpalavereissa ihmisten kanssa, jotka työskentelevät muualla Euroopassa, Aasiassa, ja Afrikassa.

Opiskelijat, kollegat ja kansainväliset kumppanit muodostavat verkoston, jossa oppiminen tapahtuu molempiin suuntiin.

– Minulle yksi työn suurimmista iloista on kohdata uusia ihmisiä ja kulttuureja. Samalla opetan tutkimusmenetelmiä ja ohjaan opinnäytetöitä. Se on tärkeä linkki

työelämään ja hyvä muistutus siitä, että tiede ja tutkimus elää todellisuudessa.

Eri alojen ammattilaisten opettaminen ja ohjaaminen on Bothalle myös yhteiskunnallinen tehtävä.

– Esimerkiksi opettajat, kätilöt ja sairaanhoitajat vaikuttavat suoraan yhteiskunnan hyvinvointiin. Pedagogiikan kehittäminen ja uudet tavat oppia ja opettaa motivoivat minua valtavasti.

Oppimisen tehdas, jossa syntyy toivoa

Kun Botha puhuu TAMKista työpaikkana, hän palaa aina ihmisiin. Hänelle TAMK ei ole rakennus tai kaavio, vaan joukko ihmisiä, jotka kokoontuvat yhteen oppimaan ja kehittymään.

– Ajattelen, että TAMK on oppimisen tehdas. On tehtaita, joissa tehdään tuotteita. Täällä puolestaan luodaan osaamista.

Yksi hänen suosikkikysymyksistään opiskelijoille on yksinkertainen: kannattiko tänään tulla kouluun? Useimmiten vastaus on kyllä.

– Se on paras palaute, mitä voin saada.

Oppiminen on Bothan mukaan pääomaa, jota kukaan ei voi viedä pois.

– Maailmassa on paljon vaikeuksia. Tänne tullaan kehittymään, ja se luo minulle toivoa. Meidän opettajien tehtävä on luoda ympäristö, jossa oppimista voi syntyä.

Yhdessä tekeminen työn ytimessä

Yliopettajan titteli saattaa kuulostaa jopa yksinäiseltäkin, mutta todellisuus on päinvastainen. Yhdessä tekeminen on Bothalle työn tärkein arvo.

– Tämä työ rakentuu muista ihmisistä. Yhteistyö ei ole osa työtä, vaan koko työn perusta.

Tästä päästään myös siihen, mikä tekee myös TAMKista työpaikkana erityisen.

– Täällä voi kasvaa, kehittyä ja tehdä merkityksellistä työtä yhdessä muiden kanssa.