Tampereen yliopisto sai 15 kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen akatemiahanketta
Toimikunta osoitti akatemiahankkeille lähes 31 miljoonan euron rahoituksen. Kaikista hankehakemuksista 16,8 prosenttia sai rahoituksen.
Akatemiahanke on KY-toimikunnan tärkein rahoitusmuoto, jolla edistetään tutkimuksen vaikuttavuutta ja uudistumista. Toimikunta painotti erityisesti sellaisia akatemiahankkeita, joissa korkea tieteellinen laatu yhdistyy vahvaan akateemiseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen sekä tieteen uudistumiseen.
Rahoitus on tarkoitettu tutkimusryhmän palkkaamiseen ja muihin tutkimuskuluihin. Se ohjataan suomalaiselle yliopistolle tai muulle tutkimusorganisaatiolle, joka vastaa akatemiahankkeen rahoituksen käytöstä. Rahoituskausi on nelivuotinen.
BRIDPOL-konsortio: Arvonluonti hybridimuotoisissa politiikoissa
Kunnallistalouden professori Jarmo Vakkurin (MAB) johtama hanke tarkastelee toimintapolitiikkojen luomaa arvoa hybridihallinnan ongelmana. Tällöin on kyse siitä, miten politiikoissa yhdistetään toistensa kanssa kilpailevia arvolähtökohtia, julkisia ja yksityisiä omistajuusrakenteita, rahoitusmalleja sekä risteytyviä koordinaation muotoja.
Monimutkaisten yhteiskuntapoliittisten ongelmien hallinta on perustunut tiukkaan jakoon julkisen, yksityisen ja kansalaisyhteiskunnan välillä. Tämä vaikeuttaa tärkeiden globaalien ongelmien hallintaa. Tällaisia ongelmia ovat esimerkiksi kaupunkien kestävyys, ilmastonmuutos ja terveyden ylläpitäminen.
Tutkimus luo uutta ymmärrystä politiikoissa näin rakentuvista synergioista ja samalla uusista tilivelvollisuuden muodoista ja ongelmista. Empiirisinä kohteina ovat algoritmien hallinta, liiketoiminta-alustat ja kaupunkikestävyyden politiikat. Hanke edistää alan tutkimuksen tieteellistä ja yhteiskunnallista relevanssia yhdistämällä aiempaa paremmin julkisen politiikan, hybridihallinnan ja arvonluonnin tutkimusta.
Konsortiossa ovat partnereina professori Nina Helander (MAB), yliopistonlehtori Ilari Karppi (MAB) sekä Helsingin yliopiston professori Tero Erkkilä, jotka kaikki johtavat omaa osahanketta.
Seurantatutkimus erityislapsille hoivaa antaneiden vanhempien terveydestä ja hyvinvoinnista
Professori Salla Atkinsin (SOC) hankkeessa toteutetaan 30 vuoden seurantatutkimus erityislapsille hoivaa antaneiden vanhempien terveydestä ja hyvinvoinnista.
Erityislapset saattavat vaatia jatkuvaa hoitoa, mikä kuormittaa vanhempia ja voi johtaa terveysongelmiin. COST – hoivan seuraamukset -hankkeessa analysoidaan, miten Suomessa erityistarpeisten, esimerkiksi mielenterveysongelmista, diabeteksesta tai syövästä kärsivien lasten hoitoprosessit kytkeytyvät vanhempien pitkäaikaisterveyteen.
Hanke tutkii vuoden 1987 syntymäkohortin lasten vanhempia 30 vuoden ajanjaksolla. Hanke seuraa vanhempien sosiaaliturvan käyttöä ja saatavuutta sekä sitä, miten sosiaaliturva on saattanut vaikuttaa vanhempien terveys- ja hyvinvointituloksiin. Laadullisella tutkimuksella tutkijat pureutuvat vanhempien kokemuksiin virallisesta ja epävirallisesta tuesta.
Taloudellisella mallinnuksella puolestaan teoretisoidaan, mikä sosiaaliturvan muoto voisi tukea vanhempia tehokkaimmin. Hankkeen innovaatio on kattava menetelmällinen yhdistelmä, jolla voidaan tulevaisuudessa kehittää poliittisesti relevantteja tuloksia erityislasten vanhempien hyvinvointiin ja tasa-arvoon.
SOREMO-konsortio: Elämää muistisairauden kanssa
Yliopistotutkija Lina van Aerschot Jyväskylän yliopistosta johtaa konsortiota, johon osallistuvat partnereina tenure track -professori Jenni Kulmala (SOC) ja THL:n johtava tutkija Mari Aaltonen omilla hankkeillaan.
Muistisairautta sairastavien ihmisten määrä kasvaa nopeasti ja kysymykset hoivan järjestämisestä sosiaalisesti kestävillä tavoilla ovat yhteiskunnassa äärimmäisen ajankohtaisia. On välttämätöntä kuulla muistisairaita ihmisiä ja heidän omaishoitajiaan nykyistä paremmin.
Hankkeessa Jyväskylän ja Tampereen yliopistojen sekä THL:n tutkijat selvittävät, millaista on sosiaalisesti kestävä hoiva, kun otetaan lähtökohdaksi muistisairaiden ihmisten ja heidän omaistensa näkökulma. Tutkijat käyttävät sekä laadullisia aineistoja että rekisteriaineistoja. Tutkimus tarkastelee, millaista on elämä muistisairauden kanssa, millaisia sosiaalisia ja institutionaalisia esteitä ja hoivaköyhyyden riskejä muistisairaat ja heidän omaishoitajansa kohtaavat. Miten heidän osallisuuttaan pitäisi tukea, jotta se toteutuisi niin arkielämässä kuin palveluissa? Tulosten pohjalta tutkimus kehitää sosiaalis-relationaalista muistisairauden mallia, joka toimii kestävän hoivan perustana.
Van Aerschot työskentee myös yliopistonlehtorina Tampereen yliopiston yhteiskuntatieden tiedekunnassa (SOC).
Haavoittuvuus, stressi ja selviytyminen Suomen armeijassa toisen maailmansodan aikana
Yliopistotutkija Ville Kivimäen (SOC) tutkimushankkeessa tarkastellaan Suomen armeijan sosiaalista koostumusta toisen maailmansodan aikana. Tutkimus selvittää sosiaalisessa koostumuksessa tapahtuneita muutoksia sekä suomalaissotilaiden sosioekonomisia ja terveyteen liittyviä taustamuuttujia ennen sotaa.
Tutkijat analysoivat, miten eri sotakokemukset, haavoittumiset, stressi ja menehtymiset jakautuivat sotilaiden keskuudessa. Tutkimus selvittää, miten (epä-)tasaisesti sotarasitus kohteli eri ihmisryhmiä ja mitä vaikutuksia tällä oli niin yksilöiden kuin koko yhteiskunnankin kannalta.
Hankkeessa tutkitaan myös yksilöllisiä palveluspolkuja ja niiden yhteyttä henkilöiden selviytymiseen sodassa. Hankkeen tärkeimpänä empiirisenä aineistona on kansainvälisesti ainutlaatuinen edustava ja yksityiskohtainen tietokanta vuosina 1939–1945 armeijan palveluksessa olleista suomalaismiehistä.
Hanke luo perustan myöhemmälle pitkittäistutkimukselle, jossa katsotaan eri sotakokemusten vaikutusta sotilaiden sekä heidän omaistensa ja jälkeläistensä sodanjälkeisiin elämänkulkuihin.
CIRCEX-konsortio: Inhimillisten kokemusten synty ja rooli kiertotaloudessa
Palvelujen ja kaupan professori Elina Närvänen (MAB) osallistuu hankkeellaan konsortioon, joka tutkii kiertotalouskokemusta. Konsortiota johtaa professori Elina Jaakkola Turun yliopistosta.
Yhteiskuntien on nopeasti siirryttävä kestävään kiertotalouteen. Siirtymän onnistuminen vaatii muutoksia ihmisten toiminnassa. CIRCEX-hanke tutkii inhimillisten kokemusten syntyä ja roolia kiertotaloudessa. Hankkeen keskeinen teesi on, että erilaisten toimijoiden kokemukset vaikuttavat siihen, miten he sitoutuvat kiertotalouden käytänteisiin, kuten resurssien vähentämiseen, uudelleenkäyttöön ja kierrättämiseen.
Hanke yhdistää kiertotalous-, markkinointi- ja design-tutkimusta sekä tekee laadullista monitapaustutkimusta muovin materiaalikierron alueella. Aineisto kerätään haastattelemalla, havainnoimalla ja design-menetelmiä hyödyntämällä. Hanke tuottaa uuden kiertotalouskokemuksen käsitteen, kehittää ymmärrystä siitä, miten kokemukset kääntyvät toiminnaksi ja luo konkreettisen mallin kiertotaloutta tukevien kokemusten muotoiluun.
Kokonaisuutena CIRCEX uudistaa tiedettä kehittämällä kokemusten tutkimuksen roolia yhteiskunnallisen hyvinvoinnin ja kestävyyden edistämisessä.
Kvasi-realistinen teoria normatiivisuudesta - ohjelmajulistuksesta täytäntöönpanoon
Tenure track -professori Teemu Toppisen (SOC) hanke kuuluu metaetiikan alaan.
Erilaisia normatiivisia totuuksia ovat esimerkiksi lauseet "Vapaus on arvokasta; Ukrainaan hyökkääminen oli väärin". Toppisen hanke kysyy, miten tällaisia normatiivisia totuuksia voi olla olemassa. Mitä 'väärin' tarkoittaa? Ja miten voimme saada tietoa arvokkuudesta tai vääryydestä?
Tällaisia kysymyksiä tutkitaan metaetiikan alalla. Kvasi-realismi on metaeettinen näkemys, jossa yhdistyy kaksi ajatusta: (1) normatiivisen kielen ja ajattelun merkitys selittyy sillä, että ne ilmaisevat meidän asenteitamme ja tuntemuksiamme - ilman viittausta mihinkään todellisuuden erityisesti normatiivisiin piirteisiin tai ominaisuuksiin; mutta (2) objektiivisia (esim. moraalisia) totuuksia ja standardeja on kuitenkin olemassa.
Vaikka kvasi-realismi onkin keskeinen näkemys metaetiikassa, sen kehittely on jumiutunut puolitiehen. Akatemiahankkeen tarkoitus on auttaa viemään kvasi-realismin projekti päätökseen uuden normatiivisen kielen merkitystä koskevan teorian, relationaalisen ekspressivismin, avulla.
Laskentatoimi, tilivelvollisuus ja eläimet: tarkastelussa kvantifioinnin potentiaali ja petollisuus
Julkisen talousjohtamisen professori Eija Vinnari (MAB) tutkii organisaatioiden tilivelvollisuuden laajentamista ihmisistä muihin eläimiin. Tutkimus ottaa lähtökohdaksi eläinten tarpeet sekä intressit ja luo sitten kahdelle yhteistyöorganisaatiolle eläinten hyvinvointiin ja oikeuksiin liittyviä mittareita. Samalla tutkitaan kvantifikaation vaikutuksia organisaation ja ihmisten toimintaan.
Miten noitavainot vältettiin 1600-luvun Suomessa?
Historian professori Raisa Toivo (SOC) tutkii, miten eri toimijat pyrkivät välttämään noituutta koskevien huhujen ja syytösten kiihtymisen oikeudenkäynneiksi ja oikeudenkäyntien kiihtymisen vainoiksi 1600-luvun Suomessa.
Akatemiahanke vertaa tuloksia aiempaan tietoon vainoista ja pyrkimyksistä välttää niitä muualla luterilaisessa Euroopassa. Hankkeen tieteellinen vaikutus nousee sen tuottamasta uudesta noitavainoja Suomessa koskevasta tiedosta sekä laajemmin vainojen historiaa muuttavista lähtökohdista ja menetelmistä.
Hankkeen yhteiskunnallinen vaikutus taas nousee siitä, että hankkeen tuottama tieto on sovellettavissa myös niihin haasteisiin, joita esimerkiksi poliittiset, uskonnolliset tai kieleen liittyvät vainot ja syrjintä nykypäivän yhteiskunnille asettavat.
Vakuuttaminen ja epävarmuuden uusi datafikaatio (INDU)
Sosiologian professori Turo-Kimmo Lehtonen (SOC) tutkii vakuuttamista keskeisenä infrastruktuurina nykyelämänmuodon taustalla. Kysymys on finanssiteknologiasta, jonka avulla kollektiivisesti varaudutaan uhkiin sekä jaetaan riskejä ja vastuuta.
Vakuutusinfrastruktuuri myös tukee luottamusta tulevaisuuteen, ja siten se edistää taloudellista toimeliaisuutta. Viime vuosina usein on esitetty, että massadatan (Big Data) ja tekoälysovellusten (Artificial Intelligence) käytön yleistyminen tulee muuttamaan vakuutusalaa merkittävästi. INDU-tutkimushanke tarkastelee, miten ja kuinka laajasti digitaaliset teknologiat vaikuttavat olemassa oleviin vakuutuskäytäntöihin.
Hankkeen neljä alaprojektia tutkii henkivakuutusta, autovakuutusta, ilmastonmuutokseen liittyvää (jälleen)vakuutusta sekä kybervakuutusta. Empiirisen tiedon avulla INDU selventää, kuinka uudet teknologiat muokkaavat riskin ja vastuun jakamista, ja ylipäänsä sitä, minkälaisia yhteiskunnallisia vaikutuksia vakuutusalan digitalisaatiolla voi olla.
Varhaislapsuuden suolistomikrobiotan yhteydet lapsen mielenterveyteen ja kognition kehitykseen
Kehityspsykologian tenure track -professori Kati Heinonen-Tuomaalan (SOC) johtama akatemiahanke tarkastelee, millainen merkitys suolen mikrobiotalla on lapsen kehityksessä.
Suolistomikrobiotan on esitetty olevan yhteydessä aivojen kehitykseen. Olemassa oleva tieto perustuu toistaiseksi kuitenkin pääasiassa eläinkokeista saatuihin tuloksiin. Tutkimuksen ensimmäinen tavoite on tarkastella varhaislapsuuden mikrobiotan ja sen kehityksen yhteyttä lapsen mielenterveyden ja kognitioiden kehitykseen. Monien tunnettujen lapsen mielenterveyden ja kognitiivisen kehityksen riskitekijöiden on osoitettu muokkaavan suolistomikrobiotaa. Suolistomikrobiota saattaakin toimia yhtenä riskitekijöiden vaikutusta välittävänä tekijänä. Tutkimuksen toisena tavoitteena on tarkastella, välittääkö lapsen suolistomikrobiota äidin raskaudenajan stressin ja raskaushäiriöiden negatiivisia vaikutuksia. Rintaruokinta ja rintamaidon koostumus ovat yksi merkittävimmistä tunnetuista vauvan suolistomikrobiotaa muokkaavia tekijöistä. Tutkimuksen kolmantena tavoitteena onkin tarkastella, välittyvätkö rintaruokinnan tunnetut hyvinvointivaikutukset suolistomikrobiotan kautta.
Voimakkaan äännön tehokkuus ja taloudellisuus klassisessa oopperalaulussa ja nykymusiikkityyleissä
Puhetekniikan ja vokologian professori Anne-Maria Laukkasen (SOC) tutkimushanke koskee voimakasta oopperalauluääntä ja rytmimusiikin tyyliä nimeltä belttaaminen. Näitä laulutyylejä verrataan voimakkaaseen puhe- ja huutoääneen. Tutkimus tarkastelee äänentuoton tehoa eli sitä, miten voimakas ääni on ja taloudellisuutta eli, miten paljon se kuormittaa äänihuulia.
Aihe on tärkeä, koska äänen ylikuormitus on keskeinen vakavien äänihäiriöiden riskitekijä. Tutkimusmateriaaliksi äänitetään ammattilaulajien ja äänellisesti kouluttamattomien osallistujien voimakkaita laulu- ja puhenäytteitä. Tutkimus suoritetaan Tampereen yliopiston Puheen ja äänen tutkimuksen laboratoriossa. Äänentuoton fysikaalisella mallintamisella tuotettavaa vertailumateriaalia saadaan yhteistyössä Tsekin Tiedeakatemiaan kuuluvan Termomekaniikan instituutin kanssa. Tutkimustulokset hyödyttävät laulun ja puheen opetusta. Päivittynyttä tietoa äänentuoton riskeistä ja niiden välttämisestä eri äänenkäyttäjäryhmissä tarvitaan myös kliinisessä työssä.
Väkivallan ja hoivan kietoutumat
Yliopistotutkija Marjaana Jauholan (SOC) tutkimuksen otsikkona on Väkivallan ja hoivan kietoutumat: hyödykeraja-alueiden ja 'vihreän elämän' feministinen analyysi.
Voimmeko pelastaa maailman elämällä vihreästi? Tarve muuttaa elämäntapoja kasvaa vihreän siirtymän tavoitteiden myötä. Samanaikaisesti uudet vihreät hyödykeraja-alueet syventävät epätasa-arvoa. Niillä on myös suuria vaikutuksia ympäristölle, ihmisten toimeentulolle sekä ihmisten ja muiden elollisten olentojen vuorovaikutukselle. Sisalkuidut ja taatelit ovat uusia hyödykeraja-alueita vihreän elämäntavan ja kestävän kehityksen ratkaisuiksi.
Akatemiahanke tutkii, miten raja-alueet tuottavat väkivallan ja hoivan kietoutumia. Tutkimusprojekti tuo uudella tavalla yhteen 3 hyödykeraja-alueiden verkoston toimijaa: tutkijat tarkastelevat yhtäaikaisesti viljelijöitä, lisäarvon tuottajia ja digitaalisia alustoja. Feministisen poliittisen ekologian näkökulma – huomio ihmisten ja ei-ihmisten välisiin suhteisiin, ruumiillisten tarve-hoiva -suhteisiin ja hierarkioihin – tuottaa uutta teoreettista ja empiiristä tietoa “vihreän elämäntavan” seurauksista ja näkymättömästä hinnasta.
MediaRoboLit 65+ -konsortio: Ikääntyvien ihmisten media- ja robottilukutaidot
Professori Päivi Rasi-Heikkinen Lapin yliopistosta johtaa konsortiota, joka tarkastelee ikäihmisten media- ja robottilukutaitoa. Hankkeeseen osallistuvat partnereina yliopistotutkija Harri Siirtola (ITC) ja Jyväskylän yliopiston professori Heli Valokivi omilla rahoitetuilla hankkeillaan.
Osan yli 65-vuotiaista medialukutaidot eivät mahdollista yhteiskuntaan osallistumista digitalisoituvassa informaatioympäristössä. MediaRoboLit 65+ vastaa tähän haasteeseen. Medioiden ja robottien välittämän tiedon ymmärtäminen ja hyödyntäminen edellyttää medialukutaitoja: kykyjä löytää tietoa medioista, arvioida sisältöjä kriittisesti sekä tuottaa erilaisia mediasisältöjä itse. Medialukutaitoja tarvitaan erityisesti suhteessa verkossa välitettyihin uutisiin ja terveystietoon, viestintään sekä robotteihin.
Laadullisen ja määrällisen aineiston avulla hanke tuottaa uutta tietoa yli 65-vuotiaiden Suomessa asuvien media- ja robottilukutaidoista sekä niihin liittyvistä tukitarpeista. Tulokset auttavat lainsäädännön valmistelussa ja toimeenpanossa, poliittisten linjausten tekemisessä ja käytännön tukitoimien suunnittelussa ja toteutuksessa, mikä vahvistaa ikäihmisten medialukutaitoja ja robottilukutaitoa sekä heidän oppimistaan, hyvinvointiaan ja osallisuuttaan yhteiskunnassa.
