Suomessa presidentti nauttii poikkeuksellista suosiota, vaikka valtaa on vähän

Tampereen yliopiston politiikan tutkijat ovat olleet mukana tekemässä videota presidentti-instituutiosta. Tussitaikureiden Tiedevideot-sarjassa julkaistu video esittelee populaaristi presidentti-instituutiota Suomessa. Päällimmäisenä esiin tulevat presidentin valtaoikeudet – tai pikemminkin vallattomuus.

Video toteaa presidentin poikkeuksellisen suuren suosion muistuttaen samalla, että Suomea johtaa presidentin sijasta pääministeri. Presidentin valta Suomessa rajautuu ulkopolitiikkaan, jota presidentti perustuslain nojalla johtaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston eli hallituksen kanssa. Sisäpolitiikka ja EU-kysymykset kuuluvat eduskunnalle ja pääministerin johtamalle hallitukselle.

Kannatusmittauksissa presidentin suosio on selvästi muita poliittisia toimijoita korkeampi. Rajallisista valtaoikeuksista huolimatta presidentti saa asemansa ja ulkopolitiikan johtajuuden vuoksi paljon näkyvyyttä.

– Presidentin heikot valtaoikeudet vaikuttavat osittain presidentin poikkeuksellisen suosion taustalla. Presidentti ei tahraudu päivänpolitiikassa. Hän voi esimerkiksi itse päättää, milloin antaa haastatteluja, sanoo valtio-opin professori Tapio Raunio.

Vaalitutkimus kysyy myös valtaoikeuksista

Raunio ja väitöskirjatutkija Maarika Kujanen tutkivat presidentti-instituutiota tutkimushankkeessa, jonka osana he tekevät kyselytutkimuksen heti vaalien jälkeen. Laajemmin tutkimushanke vertailee presidenttien vallankäyttöä ja suosiota eri maissa.

– Presidentinvaalitutkimus on Suomessa jäänyt vähälle huomiolle, eikä toistuvaa kyselyaineistoa ole aiemmin kerätty. Meitä kiinnostavat ehdokasvalinnan taustalla vaikuttavat tekijät sekä laajasti kansalaisten mielipiteet presidentti-instituutiosta, Kujanen kertoo.

Tutkijat kysyvät kansalaisten näkemystä presidentin valtaoikeuksista. Aiemmista kyselyistä tiedetään, että suomalaiset ovat joko tyytyväisiä presidentin valtaoikeuksiin tai haluaisivat kasvattaa niitä. Harva toivoo valtaoikeuksien heikentämistä.

Valtaoikeuksista tulisi tutkijoiden mukaan kysyä ehdokkailta tenteissä. Raunio pitää myös tärkeänä, että ehdokkaita tentattaisiin arvokysymyksistä, sillä ne näkyvät hänen mukaansa presidentin toiminnassa.

– Vaalien läpinäkyvyyden näkökulmasta olisi tärkeää, että ehdokkaat kertoisivat, millaisia ihmisiä he ovat. Vaikka valta rajoittuu ulkopolitiikkaan, presidentin arvot ohjaavat hänen ulkopoliittista toimintaansa.

Presidentin suosio ei heilu

Perustuslaki määrittää presidentin toimivaltuudet, mutta jokainen presidentti on omalla tavallaan muokannut instituutiota.

Tutkijat uskovat, että käyttäytyessään arvokkaasti, harkitsevasti ja rakentavasti – siis odotetun presidentillisesti – uuden presidentin suosiosta muodostuu lopulta korkea.

– Suosio jossakin määrin varmasti periytyy seuraavalle presidentille, mutta täytyy muistaa, ettei Sauli Niinistönkään suosio lähtenyt 90 prosentista, vaan se on noussut vähitellen korkealle tasolle ja jäänyt sinne. Rooli ulkopolitiikassa ja jakavien sisäpoliittisten kantojen puuttuminen vaikuttavat suosioon, ja on hankala nähdä, mikä laskisi suosiota. Ehkä harkitsemattomat ulkopoliittiset lausunnot, Kujanen pohtii.

Lautaskiistat EU:ssa ovat ohi, mutta kuka edustaa Natossa?

Vuonna 2009 voimaan tullut Lissabonin sopimus muutti Euroopan unionin perussopimuksia niin, että kustakin jäsenvaltiosta kokouksiin osallistuu yksi edustaja. Se, että pääministeri edustaa Suomea Eurooppa-neuvoston kokouksissa, kirjattiin Suomen perustuslakiin 2012. Niin sanotut lautaskiistat olivat EU:n osalta päättyneet toimivallan kuuluessa selkeästi hallitukselle.

Entä kuka edustaa Suomea puolustusliiton huippukokouksessa?

– Ehdokkaat tuntuisivat myötäilevän Niinistön kantaa, että presidentti edustaa Suomea. Se on loogista perustuslain puolesta eikä ole sinänsä väärin. Yhteistoiminnan nojalla he voivat myös keskenään sopia, kuka edustaa Suomea.

– Ongelmana on kuitenkin se, että presidentti ei ole parlamentaarisessa vastuussa eduskunnalle kuten hallitus ja pääministeri on, tai kuten ulkoministeri ja puolustusministeri ovat vastuussa pääministerille. Tiedonsaannin ongelmat voivat näkyä jännitteinä toimijoiden välillä, Raunio toteaa.

Presidentin edustus Natossa nojaa perustuslain määrittämään yhteistoimintaan hallituksen kanssa. Presidentin paikallaolo Nato-kokouksissa nojaa myös puolustusvoimien ylipäällikkyyteen rauhan aikana.

Valtio-opin tutkimusprojektikurssi tulee taas

Valtio-opin ja viestinnän opintosuuntien yhteinen Presidentinvaalit 2024 -luentokurssi on parhaillaan käynnissä. Alkuvuodesta järjestetään valtio-opin perinteinen tutkimusprojektikurssi. (Lue edellisestä kurssista). Noin parikymmentä opiskelijaa muodostaa projektiryhmät ja pääsee tekemään reaaliajassa vaalitutkimusta.

– Tutkittavat aiheet määräytyvät opiskelijoiden omien kiinnostusten mukaan. Tehtävänantona on muodostaa presidentinvaaleihin liittyvä tutkimuskysymys. Opettajat tukevat projektiryhmiä. Kurssin päätteeksi saamme tutkimusten tulokset esiteltäväksi ryhmässä, kertoo tämänvuotisen kurssin toinen vastuuopettaja Kujanen.

– Valtio-opin opintosuunnassa pyritään saamaan aina vaalien yhteyteen luentokurssi ja tutkimusprojekti, sillä näin voimme analysoida ajankohtaista materiaalia. Järjestämme myös kurssin Euroopan parlamentin vaaleista, jotka käydään kesällä, Raunio sanoo.

Maarika Kujanen ja Tapio Raunio keskustelevat presidentti-instituutiosta Tiedon valoa -tiedetapahtumassa lauantaina 27. tammikuuta. Sunnuntaina 28.1.2024 suomalaiset äänestävät presidentinvaalin ensimmäisellä kierroksella.

Lisätietoa:

Tapio Raunio, valtio-opin professori, Tampereen yliopisto, tapio.raunio [at] tuni.fi (tapio[dot]raunio[at]tuni[dot]fi)
Maarika Kujanen, valtio-opin väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto, maarika.kujanen [at] tuni.fi (maarika[dot]kujanen[at]tuni[dot]fi)
---

Teksti: Mikko Korhonen
Kuvat: Tussitaikurit ja Jonne Renvall