Hyppää pääsisältöön

Suomen ensimmäinen ympäristökasvatuksen professuuri Tampereen yliopistoon

Julkaistu 2.12.2019
Tampereen yliopisto
Professori Kirsi Pauliina Kallio
Professori Kirsi Pauliina Kallion mukaan kehittyvien maiden kaupungeissa on resurssiviisautta, josta mekin voimme oppia
Suomen ensimmäisenä ympäristökasvatuksen professorina aloittaa hallintotieteiden tohtori Kirsi Pauliina Kallio ensi maaliskuussa. Tampereen yliopiston kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekuntaan sijoittuva professuuri on osa monitieteistä ympäristöalan kokonaisuutta, johon kuuluu muun muassa ympäristöpolitiikan, ympäristöteknologian, kiertotalouden ja kestävän kehityksen tutkimusta ja opetusta.

Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnan dekaani Päivi Pahtan mukaan professuuri tuo uudenlaista ympäristöön liittyvää osaamista tulevien opettajien koulutukseen.

- Näen tämän professuurin todella merkittävänä uutena avauksena, jonka kautta rakennetaan ekologista sivistystä sekä aktiivista toimijuutta ja sen seurauksena parempaa tulevaisuutta. Ympäristökasvatus on ollut meillä koulutuksessa ja tutkimuksessa yhtenä aihealueena tähänkin asti, mutta professuurin myötä alan painotus ja vaikuttavuus kasvavat, sanoo Pahta.

Dekaani Pahtan mukaan professuurin avulla vastataan niin lasten ja nuorten kuin aikuistenkin vahvasti näkyneeseen toiveeseen ekologisesti kestävämmän yhteiskunnan puolesta. Tämä liittyy erityisesti ilmastonmuutokseen, joka ei kunnioita valtioiden rajoja ja koskettaa erityisesti nuoria sukupolvia.

- Ympäristökasvatus on ollut meillä koulutuksessa ja tutkimuksessa yhtenä aihealueena tähänkin asti, kuten muutamissa muissakin kasvatustieteellisissä tiedekunnissa - Helsingin yliopistossa työskentelee myös maantiedon ja ympäristökasvatuksen professori. Uuden professuurin myötä haluamme kuitenkin kasvattaa alan painotusta ja vaikuttavuutta sekä mahdollistaa uudet tutkimukselliset avaukset alan piirissä. Samalla pääsemme kehittämään uutta monitieteistä yhteistyötä Tampereen yliopistossa, kertoo Pahta.

Professuurin ansiosta yliopisto voi tarjota uudenlaista asiantuntemusta myös Tampereen kaupungin ja Pirkanmaan alueen käyttöön.

- Olemme kiitollisia siitä, että kaupunki on halunnut lähteä tällaiseen avaukseen, sanoo dekaani Pahta.

 

Kaupunki tukee kumppanuusavustuksella

Tampereen kaupungin elinvoima- ja osaamislautakunta on myöntänyt professuuria varten yliopistolle kumppanuusavustuksen tehtävän perustamiseen.

- Ympäristökasvatuksen professuurin tukeminen on osa kaupungin ja korkeakouluyhteisön yhteistyötä, jossa haluamme osallistua strategiaamme tukevien tieteenalojen ja oppiaineiden kehittymiseen. Tampereen kaupungin tavoite on olla hiilineutraali 2030 ja kestävän kehityksen teemat kulkevat läpileikkaavana asiana kaikessa kaupungin kehittämisessä, toteaa eikä Tampereen kaupungin kilpailukykyjohtaja Anna-Kaisa Heinämäki.

Kaupunki on sitoutunut kestävän kehityksen mukaisesti ekologisia, sosiaalisia, kulttuurisia ja taloudellisia näkökulmia tasapainottavaan kehitykseen. Kansainväliseen kestävän kaupunkikehityksen ICLEI – Local Governments for Sustainability -verkostoon Tampere on kuulunut vuodesta 1994.

 

Ympäristökasvatuksen professoriksi monitieteistä polkua

Professori Kirsi Pauliina Kallio siirtyy ympäristökasvatuksen professorin tehtävään Tampereen yliopiston määräaikaisesta aluetieteen professorin tehtävästä. Tieteenalojen rajapinnoilla työskenteleminen ja niiden ylittäminen on Kirsi Pauliina Kalliolle tuttua.

- Ympäristökasvatuksessa tullaan kokeilemaan ja kehittämään uusia käytäntöjä tutkimuksen, opetuksen ja yhteiskunnallisen keskustelun yhteen nivomiseen. Yhtenä dialogisena kanavana opiskelijoiden, tutkijoiden ja yhteiskunnan eri toimijoiden välillä tullaan käyttämään Versus-lehteä, joka tarjoaa avoimen julkaisu- ja keskustelufoorumin sekä toiminnallisen populaarin tiedeviestinnän oppimisympäristön.

Professori Kallio korostaa kansainvälisen ja kansallisen julkaisutoiminnan rinnakkaisuutta ja pitää vastakkainasettelua niiden merkittävyyden osalta haitallisena.

- Pidän tärkeänä perustutkimuksen, soveltavan tutkimuksen ja yhteiskunnallisesti vaikuttavan kehittämistyön kuljettamista rinta rinnan. Näiden kautta opetus kiinnittyy suoraan ajankohtaiseen tutkimukseen ja käytännön rajapinnassa tuotettuun uuteen ymmärrykseen.

Tutkijana Kallio on nostanut esiin ilmiöiden kontekstuaalisuutta ja niiden ylirajaista kytkeytyneisyyttä ja katkeutuneisuutta. Tämä näkyy myös hänen ajatuksissaan ympäristökasvatuksesta. Nykymaailmassa ihmisen ympäristösuhde ei rakennu laajenevina kehinä vaan monenlaisten ylipaikallisten ja ylikansallisten yhteyksien kautta. Siksi ympäristökasvatuksenkin täytyy lähteä liikkeelle ylirajaisesta maailmasta, missä ihmisten asenteet, näkemykset, uhkakuvat, unelmat ja toiminta kontekstuaalisesti muotoutuvat.

- Ympäristö on kasvatuksellisena kysymyksenä vaikeaselkoinen eikä sitä voi kertakaikkisesti ratkaista. Haluan olla mukana tuottamassa monipuolista ymmärrystä ympäristökasvatuksesta, yhdessä muiden tutkijoiden, opiskelijoiden, ammattilaisten, poliitikkojen, kokemusasiantuntijoiden kanssa, Kallio sanoo.

Professori Kallio katsoo, että Tampereen korkeakouluyhteisössä ympäristökasvatuksen professorin tehtävä on uusi ja kiinnostava osa strategisesti vahvistettua monitieteistä ympäristöalan kehitystä.

- Kosketuspintoja löytyy kaikkiin yliopiston strategisiin kärkiin – tekniikkaan, terveyteen ja yhteiskuntaan. Tehtävän myötä myös kasvatustieteet tulevat vahvasti mukaan laajaan yhteistyöhön, muun muassa uuden Sustainable Urban Development -kokonaisuuden osalta, jonka suuntaan on yhteistyöajatuksia jo kehiteltynä, Kallio sanoo.