Filosofian maisteri Simo Pieniniemi esittää väitöskirjassaan, että Theodor W. Adornon (1903–1969) teoria kulttuuriteollisuudesta tarjoaa yhä välineitä, joilla uudenlaisen kulttuurin kehitystä ja ominaispiirteitä on mahdollista selittää.
Filosofitaustaisen Adornon näkemyksiä pidetään nykyään usein kapeakatseisina, elitistisinä ja vanhentuneina. Pieniniemen tutkimuksen mukaan arvio on kuitenkin kyseenalainen, sillä se pohjautuu valikoivaan ja osin tarkoitushakuiseen lukutapaan.
Kulttuuriteollisuusteorian kaikkia puolia ei myöskään tunneta hyvin. Pieniniemi korostaa, että varsinkin Adornon dialektinen ajattelutapa, johon kulttuuriteollisuusteorian elinvoimaisimmat painotukset perustuvat, on jäänyt vähälle huomiolle ja on sen vuoksi syytä nostaa esiin.
Dialektiikka auttaa ymmärtämään, etteivät kulttuuri ja taide pysy ikuisesti samoina, vaan ne muuttuvat paitsi omasta voimastaan myös yhteiskunnan ja talouden kehityskulkujen vaikutuksesta. Myös usein esitetty väite, jonka mukaan kulttuuriteollisuus on taiteen vastakohta ja sen uhka, on mahdollista nähdä dialektiikan ansiosta täysin uudessa valossa.
- Yksi Adornon kiinnostavimmista havainnoista on, että kulttuuriteollisuus ja taide liittyvät monin tavoin yhteen. Osa kulttuuriteollisuuden käytännöistä syntyi taiteiden sisäisen kehityksen tuloksena, kun eri taiteet joutuivat 1800-luvun kuluessa reagoimaan uuteen yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen tilanteeseen, kuten laajentuneeseen yleisöpohjaan, Pieniniemi toteaa.
- Vaikka kulttuuriteollisuusteorialla on jo ikää, se ei ole pelkkä menneisyyden ymmärtämisen väline. Sen avulla voi pohtia kriittisesti myös sitä, miten henkilökohtaisiksi räätälöidyt internet-palvelut ja niihin tiiviisti liittyvä käyttäjädatan kerääminen vaikuttavat kulttuuritarjontaan ja kulttuurin kuluttamiseen, Pieniniemi kertoo.
Filosofian maisteri Simo Pieniniemen mediatutkimuksen alaan liittyvä väitöskirja Kulttuuriteollisuus ja dialektiikka. Näkökulmia Theodor W. Adornon ajatteluun tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston iinformaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa Pinni B -rakennuksen auditoriossa B1100, Kanslerinrinne 1, perjantaina 16.10.2020 kello 12.00 alkaen. Vastaväittäjänä toimii yliopistonlehtori Olli-Pekka Moisio Jyväskylän yliopistosta. Kustoksena toimii professori Janne Seppänen Tampereen yliopistosta.
Väitöskirja on saatavissa kustannusosakeyhtiö Vastapainon verkkokaupasta
Kuva: Liisa Virolainen