Hyppää pääsisältöön

Saku Pihko: Keskiajalla informaatiokäyttäytyminen oli tärkeä osa harhaoppisuudesta syytettyjen uskonelämää

Tampereen yliopisto
PaikkakuntaKanslerinrinne 1, Tampere
Keskustakampuksen, Pinni B -rakennuksen luentosali 1096 ja etäyhteys
15.12.2023 10.00–14.00
PääsymaksuMaksuton tapahtuma
Informaatio mielletään helposti vain digitalisoituneen nyky-yhteiskunnan ilmiöksi, mutta ihmisyhteisöt kautta aikain ovat olleet omanlaisiaan informaatioyhteiskuntia – informaatiolla on siis oma pitkä historiansa. FM Saku Pihkon väitöskirja osoittaa, että keskiajan uskonnollista ja sosiaalista elämää on hedelmällistä tarkastella informaation ja informaatiokäyttäytymisen näkökulmasta.

1200- ja 1300-luvuilla katolinen kirkko kiristi otettaan kristikunnasta ja pyrki kontrolloimaan maallikkouskonnollisuutta. Paavin nimittämät harhaoppi-inkvisiittorit järjestivät oikeudenkäyntejä, joiden tarkoituksena oli kuulustella harhaoppisuudesta epäiltyjä ja saattaa syyllisiksi todetut tuomiolle. Saku Pihkon tutkimuksen keskiössä on Languedocin alue Etelä-Ranskassa, joka oli yksi inkvisitiotoiminnan polttopisteistä. Sieltä on säilynyt paljon inkvisiittoreiden kuulustelupöytäkirjoja ja tuomiolauselmia, jotka ovat oivallista lähdemateriaalia keskiaikaisesta uskonelämästä kiinnostuneille tutkijoille.

– Inkvisiittorit olivat hyvin kiinnostuneita harhaoppisuudesta syytettyjen kommunikaatioverkostoista. Niitä kartoittamalla löydettiin lisää epäiltyjä ja niitä häiritsemällä pyrittiin estämään harhaoppiseksi miellettyä toimintaa. Siksi inkvisitiolähteistä on löydettävissä paljon informaatiokäyttäytymiseen, eli informaation hankkimiseen, välittämiseen ja käyttöön liittyvää todistusaineistoa, Pihko kertoo.

Languedocilaista inkvisitioaineistoa on tutkittu pitkään, mutta kommunikaation ja muun informaatiokäyttäytymisen näkökulmat ovat jääneet aiemmassa tutkimuksessa yllättävän vähälle huomiolle. Lähdemateriaalin perusteella käy ilmi, että informaatio oli tärkeä resurssi niille, jotka ottivat osaa harhaoppiseksi leimattuun uskonelämään viranomaisten valvonnasta huolimatta. Salaisten tapaamisten sosiaaliset käytännönjärjestelyt riippuivat pitkälti informaation hankkimisesta, välittämisestä ja kontrolloimisesta. Samoin vaihtoehtoinen, kirkon näkökulmasta epäilyttävä uskonnollinen informaatio levisi paikallisyhteisöissä suullisesti saarnojen ja keskustelujen välityksellä.

– Väitöskirja on systemaattinen selonteko harhaoppisuudesta syytettyjen languedocilaisten maallikoiden sosiaalisesta ja uskonnollisesta informaatiokäyttäytymisestä ja sen merkityksestä niissä rajoissa, jotka inkvisitioaineisto tarkastelulle asettaa, Pihko summaa.

Sorron arkistona inkvisitiolähteet ovat tutkijalle lähdekriittinen ja jopa eettinen ongelma. Niiden käytöstä ja tulkinnasta on väitelty kiivaastikin aiemmassa tutkimuksessa. Pihkon väitöskirja on myös puheenvuoro tässä menetelmällisessä ja tietoteoreettisessa keskustelussa.

– Tutkimus teoretisoi inkvisitioaineiston muodostumista lainaamalla käsitteistöä informaatiotutkimuksesta. Ymmärtämällä mitä informaatio on ja minkälaisen prosessin kautta se on kulkeutunut menneisyydestä meille säilyneisiin lähteisiin, voidaan menneisyyttä koskevan tiedon mahdollisuudet ja rajat määrittää aiempaa tarkemmin, Pihko selittää.

Väitöstilaisuus perjantaina 15. joulukuuta

Filosofian maisteri Saku Pihkon historian alaan kuuluva väitöskirja Information and Lived Religion in Inquisition Records from Medieval Languedoc tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 15.12.2023 kello 12:00 alkaen. Paikkana on keskustakampuksen Pinni B -rakennuksen luentosali 1096 (Kanslerinrinne 1, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori John H. Arnold Cambridgen yliopistosta. Kustoksena toimii professori Christian Krötzl Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.

Väitöskirja julkaistaan vain painettuna. Tutustu väitöskirjan abstraktiin.

Seuraa väitöstilaisuutta etäyhteydellä.

Kuva: Jonne Renvall / Tampereen yliopisto