Medialla on suuri rooli lasten elämässä, ja varhaiskasvatukseen on varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaisesti täytynyt vuodesta 2017 alkaen sisältyä mediakasvatusta.
KM Saara Salomaa selvitti väitöstutkimuksessaan, miten mediakasvatus on asemoitunut osaksi varhaiskasvatusta, millaisia mediakasvatussisältöjä varhaiskasvatuksen opettajankoulutuksen opetussuunnitelmiin on sisältynyt ja miten mediakasvatuksesta kiinnostuneet opettajat aiheen ovat käsittäneet.
Mediakasvatus kuuluu varhaiskasvatukseen, mutta sen tavoitteita ja sisältöjä ei aina tiedosteta
Tutkimuksen mukaan mediakasvatukseen liittyy yhä epäselvyyksiä, vaikka sen pitäisi olla osa varhaiskasvatusta Suomessa.
– Mediakasvatus vaikuttaa toteutuvan epätasaisesti sekä käytännön työssä että eri yliopistoissa. Jopa mediakasvatusta hyvin monipuolisesti toteuttaneet opettajat olivat osittain epätietoisia sen tavoitteista. Toisaalta mediakasvatuksen toteutumista edistää se, että kaikki varhaiskasvatuksen järjestäjät ovat velvoitettuja sitä tarjoamaan. Lisäksi aihe oli huomioitu kaikissa varhaiskasvatuksen opettajia kouluttavissa yliopistoissa, Salomaa kertoo.
Tutkimuksesta selviää, että opettajankoulutuksessa mediakasvatuksen rooli on tavallisesti ollut hyvin pieni. Mediakasvatuksellisten kurssien tavoitteet ovat liittyneet useimmiten lasten oppimiseen, kun taas laajempia kasvatukseen tai lasten hyvinvointiin liittyvä tavoitteita on ollut vähän. Yliopistojen väliset erot ovat suuria.
– Ammattilaisten voi olla vaikea tiedostaa mediakasvatuksessa tärkeitä kasvatuksen ja hyvinvoinnin kysymyksiä, mikäli ne on sivuutettu koulutuksessa. Lisäksi lasten tasa-arvon kannalta on haastavaa, jos opettajien osaaminen vaihtelee alueittain, vaikka varhaiskasvatuksen velvoitteet ovat samat koko maassa, Salomaa huomauttaa.
Mediakasvatustietoisuutta tarvitaan mielekkään mediakasvatuksen tueksi
Tutkimuksen keskeinen tulos on uuden mediakasvatustietoisuuden käsitteen kehittäminen ja sen tuominen edelleen varhaiskasvatuksen kehittämisen välineeksi.
– Opettajan toteuttaman mediakasvatuksen taustalla vaikuttavat käsitykset lapsista ja mediasta sekä mediakasvatuksen tavoitteista, keinoista ja merkityksestä. Näistä käsityksistä koostuu mediakasvatustietoisuus. Muuttuvassa mediaympäristössä jäsentynyttä ja perusteltua tietoisuutta tarvitaan, jotta kasvatuksessa osataan laadukkaasti tarttua olennaiseen ja kehittää pedagogiikkaa lasten tarpeita vastaavaksi, Salomaa kertoo.
Salomaan tutkimus tarjoaa uutta tietoa sekä kasvatustoiminnan että ammattilaisten osaamisen kehittämisen tueksi, sillä varhaiskasvatuksen mediakasvatusta on aiemmin tutkittu vain vähän.
– Kannustan panostamaan sellaisen mediakasvatustietoisuuden vahvistamiseen, joka huomioi laaja-alaisesti mediakulttuurin sekä lasten kasvun, oppimisen ja kehityksen osana kulttuuriamme. Muuttuvassa mediamaailmassa yksittäisiin digilaitteisiin tai -ohjelmistoihin liittyvä kurssittaminen on herkästi vanhenevaa ja toisinaan kasvatuksellisesti pinnallista asiaa. Myös haastatellut opettajat korostivat, ettei mediakasvatus ole pelkkää laitekasvatusta, Salomaa toteaa.
Saara Salomaa työskentelee Kansallisessa audiovisuaalisessa instituutissa KAVIssa mediakasvatuksen erityisasiantuntijana.
Väitöstilaisuus perjantaina 29. syyskuuta
KM Saara Salomaan kasvatustieteen alaan kuuluva väitöskirja Mediakasvatus osana varhaiskasvatuksen opettajien työtä ja koulutusta – tulkintakehyksenä mediakasvatustietoisuus tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnassa perjantaina 29.9.2023 klo 12 Linna-rakennuksen salissa K103 (Kalevantie 5, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Päivi Rasi-Heikkinen Lapin yliopistosta. Kustoksena toimii professori emerita Kirsti Karila Tampereen yliopistosta.
Kuva: Juha-Pekka Vanhatalo