Pikkukeskosten (alle 32 raskausviikkoa) sairastuvuudesta tiedetään enemmän jo aiempien tutkimusten perusteella. Vähemmän tutkimustietoa ennestään on kohtalaisen (32-33 raskausviikkoa) ja hieman (34-36 raskausviikkoa) ennenaikaisesti syntyneiden lasten ryhmistä sekä täysiaikaisina eri raskausviikoilla syntyneiden lasten hengitystiesairastuvuudesta ja atooppisen ihottuman esiintymisestä. Syntymäraskausviikkojen lisäksi myös varhaisen elämänvaiheen altistuksilla näyttäsi olevan merkitystä näiden sairauksien synnyssä. Raskauden ajan seurannan ja vastasyntyneiden hoitokäytäntöjen kehittyessä on tärkeää tunnistaa tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa myöhempään sairastuvuuteen ja hoidon tarpeeseen lapsuusiän aikana.
Haatajan tekemä laaja valtakunnallinen rekisteritutkimus perustui Suomessa vuosina 1991-2008 syntyneiden lasten seuranta-aineistoon, jossa mukana oli hiukan yli miljoona (1 039 263) lasta. Rekisteritietoja yhdistämällä pyrittiin selvittämään astman, alahengitystieinfektioiden ja atooppisen ihottuman ilmaantuvuutta ja riskitekijöitä eri raskausviikkoryhmissä seitsemään ikävuoteen mennessä sekä tutkittiin raskaudenaikaisia, synnytykseen ja vastasyntyneisyyskauteen liittyvien riskitekijöiden yhteyttä sairastuvuuteen.
Tutkimuksesta kävi ilmi, että hyvin ennenaikaisesti syntyneiden lasten lisäksi myös kohtalaisen ja hieman ennenaikaisesti syntyneillä lapsilla oli enemmän astmaan ja alahengitystieinfektiohin liittyviä sairaalahoitoja sekä astmalääkekorvattavuuksia. Ennenaikaisesti syntyneillä hengitystiesairastuvuus väheni raskauden keston pidentyessä ja 37-38 raskausviikoilla syntyneillä lapsilla sairastuvuus oli edelleen selvästi lisääntynyt verrattuna täysiaikaisena syntyneisiin. Yliaikainen syntymä (yli 42 raskausviikkoa) näyttäisi vähentävän tätä sairastuvuutta.
Atooppista ihottumaa näytti olevan ennenaikaisesti syntyneillä vähemmän, mutta yliaikaisina syntyneillä atooppisen ihottuman riski näytti sen sijaan olevan hieman lisääntynyt.
Tutkimuksessa esille tulleita hengitystiesairastuvuuden varhaisia riskitekijöitä olivat muun muassa äidin raskaudenaikainen tupakointi, syntymä keisarileikkauksella, pojan sukupuoli, vastasyntyneisyyskauden hengityskonehoito ja antibioottihoito.
– Käytännön työssä tulisi miettiä keinoja vaikuttaa sairastumisriskiä vähentäviin tekijöihin, kuten raskaudenaikaiseen tupakoimattomuuteen kannustaminen. Synnytyksen ja keisarileikkauksen ajankohtaa tulisi suunnitella harkiten. Vastasyntyneisyyskauden hengityskonehoidon ja antibioottien käytön vaikutukset tulee tiedostaa, Paula Haataja pohtii.
Paula Haataja työskentelee lastentautien erikoislääkärinä Tampereen yliopistollisen sairaalan vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuyksikössä.
Lääketieteen lisensiaatti Paula Haatajan lastentautiopin alaan kuuluva väitöskirja Respiratory morbidity and atopic dermatitis by school age after preterm, term and post-term birth: A nationwide register study tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 29.11.2019 klo 12 alkaen Finn-Medi 5-rakennuksen auditoriossa, Biokatu 12. Vastaväittäjänä toimii professori Eero Kajantie Oulun yliopistosta. Kustoksena toimii professori Per Ashorn Tampereen yliopistosta.
Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1357-9
TAMPEREEN YLIOPISTON TIEDOTE 20.11.2019
Kuva: Teemu Toikka