Psykoterapia voi palauttaa työkykyä jo varhain, kun ihminen sitoutuu kuntoutumiseen
Tampereen yliopistossa tehty rekisteritutkimus osoittaa, että pitkiä psykoterapioita masennus- ja ahdistuneisuusoireilun vuoksi käyvät yleisimmin nuoret, korkeasti koulutetut ja sukupuolista naiset.
Sosiaalipsykiatrian alan tutkimuksessa käsiteltiin sosioekonomisen ja -demografisen aseman yhteyttä kuntoutuspsykoterapian pituuteen. Lisäksi tutkijat selvittävät, miten terapian kesto suhteutuu työhön paluuseen kuntoutustuella.
Tutkimuksen mukaan erityisesti henkilön korkeampi koulutus on yhteydessä pitkiin psykoterapioihin. Myös tulotasolla havaittiin yhteys terapian kestoon, mutta se ei ollut yhtä voimakas kuin koulutuksella. Ammattiasemasta toimihenkilöt sekä opiskelijat kävivät pidemmissä psykoterapioissa, kun heitä verrattiin suorittavaa työtä tekeviin henkilöihin.
Tutkimuksessa on pohdittu yhteiskunnallisen aseman ja taloudellisten tekijöiden merkitystä terapiasuhteen onnistumisessa.
– Korkeammin koulutetuilla voi olla paremmat valmiudet sekä konkreettiset mahdollisuudet, esimerkiksi joustavamman työajan puitteissa, sitoutua terapiaan. Lisäksi psykoterapian omavastuuosuus on suhteellisesti suurempi kuluerä pienituloisille, mikä voi ohjata lopettamaan terapian varhaisessa vaiheessa, toteaa väitöskirjatutkija, erikoislääkäri Helena Leppänen.
Pitkä terapia ei välttämättä palauta työkykyä – oireet mahdollisesti lievittyvät
Tutkimustulosten perusteella 11–60 kertaa terapiassa käyneet palasivat todennäköisimmin työelämään kuntoutustuelta. Viikottaisilla käynneillä terapia toteutuisi näin keskimäärin vuoden, korkeintaan puolentoista vuoden aikana.
Kävijöitä verrattiin henkilöihin, jotka eivät saaneet lainkaan psykoterapiaa. Pidemmällä psykoterapialla (61–200 kertaa) ei havaittu yhteyttä työkyvyn palautumiseen.
Tulosta voi selittää Leppäsen mukaan se, että paremmat kuntouksen edellytykset omaava henkilö voi hyötyä jo vähäisemmästä määrästä psykoterapiaa.
– Pidemmät psykoterapiat todennäköisesti hyödyttävät terapian saajaa lievittämällä oireistoa, vaikka ne eivät johtaisi työkyvyn palautumiseen. Myös oikea-aikeisuus, henkilön kyky hyötyä psykoterapiasta sekä muut työhön paluuta edistävät tukimuodot vaikuttavat kuntoutumiseen, Leppänen sanoo.
Ihmisiä tulisi auttaa kiinnittymään terapiaan
Korkeintaan kymmenen kertaa kestänyt psykoterapia on tutkimustuloksissa yhteydessä osittaiseen työhön paluuseen kuntoutustuelta. Tällöin henkilö ei kuntoudu pysyvästi, vaan hän käy töissä lyhyen ajanjakson kolmen vuoden aikana.
Kuntoutuspsykoterapiaa haetaan vuodeksi kerrallaan, joten kymmenen kertaa tai vähemmän katsottiin tutkimuksessa ennenaikaiseksi terapian päättämiseksi.
Leppänen arvelee tutkittavissa olevan henkilöitä, joilla voi olla terapiaan kiinnittymisen ohella haasteita myös työelämässä. Hän kuitenkin muistuttaa pienehköstä tutkittavien määrästä tässä ryhmässä, minkä vuoksi laajemmat päätelmät keskeyttämisestä vaatisivat lisätutkimusta.
Rekisteritutkimuksessa tarkasteltiin 18–64-vuotiaita vuosina 2010–2012 masennuksen tai ahdistuneisuushäiriön vuoksi ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeelle päätyneitä henkilöitä, joita oli yhteensä 12 263. Sosioekonomisten ja -demografisten tekijöiden sekä Kelan myöntämän kuntoutuspsykoterapian keston yhteyttä tutkittiin yhdeksän vuoden ajanjaksolla eläköitymisen molemmin puolin.
– Tutkimuksemme osoittaa, kuinka psykoterapian hyödyntämiseen vaikuttavat myös sosioekonomiset tekijät kuten koulutus ja tulotaso. Onkin tärkeää tukea myös alemmassa sosiaalisessa asemassa eläviä ihmisiä hakeutumaan mielenterveysongelmissa avun piiriin. Tarvittaessa heitä on tuettava kuntoutuspsykoterapiaan hakeutumisessa ja siihen kiinnittymisessä, korostaa sosiaalipsykiatrian professori Sami Pirkola Tampereen yliopistosta.
Psykoterapia on näyttöön perustuvaa hoitoa masennus- ja ahdistuneisuushäiriöissä. Kela korvaa kuntoutuspsykoterapiaa tietyin edellytyksin opiskelu- tai työkykyä tukemaan enimmillään 200 terapiakertaa kolmen vuoden ajanjaksolla.
Tutkimuksessa hyödynnettiin Tilastokeskuksen, THL:n, Kelan ja Eläketurvakeskuksen rekisteritietoja. Tutkimus on julkaistu Psychotherapy Research -tiedejulkaisussa.
Tutkimusartikkeli
Helena Leppänen, Olli Kampman, Reija Autio, Tino Karolaakso, Päivi Rissanen, Turkka Näppilä & Sami Pirkola (2023) Socioeconomic status, psychotherapy duration, and return to work from disability due to common mental disorders, Psychotherapy Research.
Lisätietoa
Helena Leppänen
LL, VTM
Yleislääketieteen erikoislääkäri, psykiatriaan erikoistuva lääkäri
Tutkija, RETIRE-tutkimusryhmä
Tampereen yliopisto
Helena.leppanen [at] tuni.fi
Professori Sami Pirkola
sami.pirkola [at] tuni.fi (sami[dot]pirkola[at]tuni[dot]fi)
050 318 7267
