Sisäilmaongelmia pidetään maailmanlaajuisesti merkittävinä riskitekijöinä terveydelle, ja Suomessa ne ovat aiheuttaneet yleistä huolta terveyden pysyvästä heikkenemisestä. Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että joillakin ihmisillä esiintyy työpaikan kosteusvaurioihin liittyen hengitystieoireita ja astmaa. Näitä oireita kokevia potilasryhmiä on kuitenkin tutkittu vähän, ja siksi riittävää tietoa oireiden taustalla olevista tekijöistä ei ole saatu tilanteissa, joissa astmaa, poskiontelotulehdusta tai muuta oireita selittävää sairautta ei löydy.
– Käytännön kokemuksen perusteella tällaisissa tilanteissa on herännyt epäily kurkunpään oireilusta, joka saatetaan tulkita astmaan liittyväksi oireiluksi, Pia Nynäs sanoo.
Monet potilaat kokevat saavansa oireita myös muista ympäristötekijöistä. Tämän vuoksi on syntynyt vaikutelma, että monikemikaaliherkkyys voisi olla erityisesti pitkittyvien oireiden taustalla. Monikemikaaliherkkyydessä yksilö saa oireita jo sellaisista ilman kemikaalipitoisuuksista, joista ei yleensä aiheuta ihmisille oireita ja joiden tiedetään olevan turvallisella tasolla mahdollisiin elinvaikutuksiin nähden.
Nykytutkimuksen perusteella monikemikaaliherkkyyttä voi selittää aivojen stressijärjestelmän häiriintyminen, joka ylläpitää oireilua yhteyksissä, joihin kytkeytyy henkilön haitalliseksi kokemia tekijöitä. Monikemikaaliherkkyys voi johtaa siihen, että henkilö alkaa välttää tällaisia altistumista, mikä johtaa jokapäiväisen elämän hankaloitumiseen.
Nynäsin väitöstutkimuksen tavoitteena oli selvittää työpaikan kosteusvaurioon liittyvien hengitystie- ja äänioireiden vuoksi erikoissairaanhoitoon lähetettyjen potilaiden kliinisiä löydöksiä ja monikemikaaliherkkyyden yleisyyttä. Astma, kurkunpäälöydökset ja pitkäaikainen poskiontelotulehdus selittivät oireita osalla potilaista. Neljäsosalla potilaista ei ollut löydöksiä hengitysteiden tutkimuksissa.
Nynäsin tutkimus vahvistaa käsitystä, että kosteusvaurioon liittyvä oireilu ei perustu allergiseen herkistymiseen, koska potilailla ei todettu herkistymistä kosteusvauriomikrobeille. Herkistyminen ympäristöallergeeneille, kuten eläin- ja siitepölyille, ei ollut potilailla tavanomaista yleisempää. Rutiininomaiset allergiatestit eivät siis ole tarpeen työpaikkaan liittyvän oireilun selvittelyssä.
– Monikemikaaliherkkyys oli potilailla yleistä, ja se vaikutti merkittävästi heidän arkipäiväiseen elämäänsä. Monikemikaaliherkkyyttä on syytä pitää yhtenä mahdollisena selittävänä tekijänä työpaikan kosteusvaurioon liittyvissä pitkittyneissä oireissa, Nynäs toteaa.
Pitkittyvissä työpaikan kosteusvaurioon liittyvien oireiden selvittelyssä on mahdollisen astman lisäksi syytä huomioida kurkunpään oireilun mahdollisuus etenkin silloin, jos astmalääkkeistä ei ole riittävää hyötyä. Ylähengitysteiden oireiden osalta on syytä kiinnittää huomiota akuutin ja kroonisen poskiontelotulehduksen diagnostiikkaan mahdollisten turhien antibioottikuurien välttämiseksi. Lisäksi hengitysteiden tulehdukselliset sairaudet tulisi sulkea pois peruslaboratoriotutkimuksilla.
Väitöstilaisuus perjantaina 26. tammikuuta
Työterveyshuollon ja yleislääketieteen erikoislääkäri Pia Nynäsin työterveyshuollon ja työlääketieteen alaan kuuluva väitöskirja Clinical Findings in Subjects with Workplace Moisture Damage Related Symptoms tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa 26.1.2024 kello 12 alkaen Arvo-rakennuksen auditoriossa F114 (Arvo Ylpön katu 34, Tampere). Vastaväittäjänä toimii dosentti Kirsi Karvala Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Riitta Sauni Tampereen yliopistosta.
Tutustu väitöskirjaan verkossa.
Seuraa väitöstilaisuutta etäyhteydellä.
Kuva: Kati Nynäs