Hyppää pääsisältöön

Paula Rauhala: Marx oli 1800-luvun eurooppalainen ajattelija, mutta tulkitsemme häntä Neuvostoliiton kautta

Tampereen yliopisto
PaikkakuntaKalevantie 4, Tampere
Keskustakampus, Päätalo, auditorio A1 sekä etäyhteys
25.3.2023 10.00–14.00
PääsymaksuMaksuton tapahtuma
Ihmishahmo tohtorinhattu päässään, musta siluetti violetin kuultamalla taustalla.
FM Paula Rauhala jäljittää itä- ja länsisaksalaisten tutkijoiden kommunikaatiota Marxin Pääoma-teoksesta Berliinin muurin yli. Rauhalan väitöstutkimus selvittää niitä 1900-luvun tapahtumakulkuja, joiden seurauksena kuva Marxista vakavasti otettavana yhteiskuntatieteilijänä hautautui marxistis-leninistisen ideologian alle.

Länsisaksalainen Frankfurtin koulukunta tunnetaan torjuvasta asenteestaan itäsaksalaista marxismi-leninismiä kohtaan. Marxismi-leninismi ei nimittäin ollut yksi Marxista ammentava koulukunta muiden joukossa, vaan Itä-Saksan valtion virallinen ideologia kylmän sodan aikana. Lähes puoli vuosisataa Karl Marxin (1818–1883) kuoleman jälkeen muotoiltu ideologia esitti ydinteesinään, että 1800-luvun Englannissa elänyt ja toiminut Marx olisi ennustanut historian etenevän vääjäämättä kohti kommunismia.

Tällä ajatuksella on kuitenkin vain vähän tekemistä Marxin ajattelun kanssa, mutta sitäkin enemmän Neuvostoliiton ja sen liittolaismaiden kommunistipuolueiden valtapyrkimysten kanssa, sanoo Paula Rauhala

— Käsitys Marxista kommunistisen yhteiskunnan profeettana ei tee oikeutta Marxille, jonka kirjoituksia yhteiskuntatieteilijät edelleen hyödyntävät pääomien kasautumisen ja sen lieveilmiöiden kuten ympäristötuhon analyysiin. Marx oli esimerkiksi ekologisena ajattelijana aikaansa edellä. Hän näki 1800-luvun teollistumisen aiheuttamat ympäristöongelmat kuten ilman saastumisen, vesistöjen rehevöitymisen ja siihen liittyvän maaperän köyhtymisen.

Marx oli aikaansa edellä myös rasismin kriitikkona. Hän katsoi eurooppalaisten pääomien hallitseman maailmankaupan käyttävän hyväkseen siirtomaita, niiden ihmisiä ja luontoa.

— Marxismi-leninismi oli puolestaan aikansa tyhjää mainospuhetta, katteettomia lupauksia neuvostoyhteiskunnan loistavasta tulevaisuudesta, Rauhala toteaa. 

Kommunikaatiota muurin yli puolueen valvonnassa

Rauhala osoittaa filosofian alan väitöksessään, että tutkijat keskustelivat Marxista kriittisessä hengessä niin DDR:n sisällä kuin länsisaksalaisten kollegoidensa kanssa Berliinin muurin yli. Rauhalan tutkimus jäljittää erityisesti itäsaksalaisten tutkijoiden kommunikaatiota länsisaksalaisen Frankfurtin koulun edustajien kanssa.

Kylmän sodan aikaisesta kirjallisuudesta löytyy Rauhalan mukaan myös vakavasti otettavaa tutkimusta, vaikka akateeminen, älyllisesti rehellinen Marxin lukeminen DDR:ssä oli haastavaa. Väitöstutkimus osoittaa, ettei Marx-tutkimus DDR:ssä ollut monoliitti, vaan ristiriitainen ilmiö. Yhtäältä valtio nimittäin panosti Marx-tutkimukseen ennennäkemättömän määrän resursseja. Valtio esimerkiksi rahoitti Marxin ja Engelsin kirjoitusten kriittistä kokonaiseditiota (MEGA), jossa julkaistaan edelleen aikaisemmin tuntemattomia käsikirjoituksia. Toisaalta puolue kuitenkin vaikeutti tutkijoiden työtä puuttumalla tutkimuksen sisältöön. Salainen poliisi piti parhaansa mukaan huolen, ettei marxismi-leninismin opinkappaleita loukattu.

— Itäsaksalaiset tutkijat, jotka lukivat ammatikseen Marxia, näkivät luonnollisesti ristiriidat virallisen ideologian ja Marxin ajatusten välillä. Puolue ei sallinut näiden ongelmien esiintuomista, mutta monet tutkijat olivat taitavia saamaan sanomansa perille. Merkityksellinen keskustelu vaati usein eräänlaisen koodikielen käyttöä.

— Myös DDR:stä löytyy siis tutkijoita, joita poliittinen paine ei onnistunut lannistamaan, ja joiden kirjoituksia kannattaa edelleen lukea, Rauhala muistuttaa.

Väitöstilaisuus 25. maaliskuuta 2023

Paula Rauhalan filosofian alaan kuuluva väitöskirja Marx in the West and in the East : Reading Capital in the Divided Germany tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa lauantaina 25. maaliskuuta 2023 klo 12 alkaen. Väitöstilaisuuden paikkana on Päätalon auditorio A1 (Kalevantie 4, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori emeritus Michael Krätke Lancasterin yliopistosta ja kustoksena toimii professori Arto Laitinen yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.

Tutustu väitöskirjaan.

Seuraa väitöstilaisuutta etäyhteydellä.
 

Kuvituskuva: Jonne Renvall/Tampereen yliopisto