Tutkimus

Osallistuvan budjetoinnin malli johti erilaisiin sovelluksiin Suomessa, Puolassa ja Britanniassa

Pauliina Lehtonen. Kuva: Jonne Renvall
Pauliina Lehtosen tutkimuksen mukaan osallistuvan budjetoinnin mallia on sovellettu hyvin eri tavoin eri puolilla maailmaa. Tampereella mallia on kokeiltu mutta sen vakiinnuttamiseen ei ole löytynyt tarpeeksi poliittista tahtoa. Kuva: Jonne Renvall
Tampere Suomessa, Suur-Manchester Britanniassa ja Łódźin kaupunki Puolassa ovat kehittäneet toisistaan poikkeavia sovelluksia kansainvälisestä osallistuvan budjetoinnin mallista.

Suomen Akatemian tutkijatohtori Pauliina Lehtonen Tampereen yliopistosta on tutkinut osallistuvan budjetoinnin soveltamista tuoreessa artikkelissaan Policy Studies -lehdessä.

Osallistuva budjetointi on Brasilian Porto Alegressa 1989 kehitetty osallistumismalli, joka ottaa kansalaiset mukaan yhteisten verovarojen käytön suunnitteluun ja varojen käytöstä päättämiseen. Mallia on käytetty yli 3000 eri kaupungissa ympäri maailmaa.

Lehtonen nimeää tutkimuksessaan Tampereen ensimmäisen osallistuvan budjetoinnin sovelluksen pop-up-malliksi, jossa osallistuvaa budjetointia kohtaan on kasvavaa kiinnostusta mutta ei ole löytynyt tarpeeksi poliittista tahtoa vakiinnuttaa sitä pysyväksi.

Osallistuva budjetointi tuli Tampereelle suhteellisen myöhään vasta 2010-luvulla. Ensimmäistä kertaa sitä sovellettiin Tampereen Tesomalla vuonna 2014. Lehtosen tutkimuksen mukaan malli oli aluksi uusi kaikille osapuolille, viranomaisille, tutkijoille ja asukkaille. Mallin soveltamisprosessi toi eri osapuolet yhteen ja nosti esiin moniammatillisen työn tarpeen asukkaiden osallistamisessa kaupungin eri yksiköiden välillä.

Tesoman kokeilun jälkeen Tampereella toteutettiin vuonna 2020 koko kaupungin kattava osallistuva budjetointi. Kaupunki arvioi parhaillaan menetelmän hyödyntämistä jatkossa.

Łódźia Lehtonen luonnehtii perinteisen osallistuvan budjetoinnin edustajaksi, joka on kehittänyt mallista pysyvän osallistumiskäytännön.

Łódźissa vallitsee positiivinen asenne osallistuvaa budjetointia kohtaan, mutta hallintoa kohtaan tunnetaan myös epäluottamusta. Osallistuvan budjetoinnin toimisto työskentelee päätöksentekoprosessin avoimuuden puolesta mutta Lehtosen tutkimusdata osoittaa, etteivät asukkaat ole vakuuttuneita mallin läpinäkyvyydestä.

Puolassa tuli vuonna 2018 voimaan lakiuudistus, jonka mukaan paikallishallinto ei voi muuttaa eikä hylätä olennaisilta osin osallistuvan budjetointiprosessin tuottamia ehdotuksia.

Suur-Manchesterissa osallistuva budjetointi muistuttaa Lehtosen mukaan ”Tee se itse” -mallia, jossa riippumattomat paikalliset toimijat käyttävät sitä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edistämiseen tilanteessa, jossa vallitsee tyytymättömyyttä hallinnon kykyyn ratkaista ongelmaa.

Manchesterin mallista on kehittynyt keskushallinnon vastavoima, joka rohkaisee kansalaisia vastustamaan epäoikeudenmukaisuutta. Mallilta puuttuu resursseja ja poliittista tukea, joka tekisi siitä vakiintuneen osan paikallishallintoa. Hallinnon ja asukkaiden välinen etäisyys on johtanut siihen, että osallistuvan budjetoinnin prosessi on organisoitunut kansalaisjärjestöjen kautta. Se on myös vahvistanut mallia ja kehittänyt sen riippumatonta roolia.

Pauliina Lehtonen: Policy on the move: the enabling settings of participation in participatory budgeting. Policy Studies 2021.

Lisätietoja: Tutkijatohtori Pauliina Lehtonen, puh. 050 318 5937, pauliina.lehtonen [at] tuni.fi

 

Uusimmat uutiset kategoriassa Tutkimus

Uusimmat uutiset