Osaaminen on suomalaisen metsäbioalan valttikortti

Tampereen ammattikorkeakoulun biotuotetekniikan ainejärjestö Paperikerho ry täytti tänä vuonna 60-vuotta. Osana juhlallisuuksia järjestettiin juhlaseminaari 6.10. TAMKin juhlasalissa. Seminaarissa paneuduttiin metsäbioalan ja metsäteollisuuden kysymyksiin.

Ammattikorkeakoulun rehtori Tapio Kujala tarkasteli puheenvuorossaan paperin historiaa. Kujala totesi paperin vaikuttaneen siihen, että Suomesta muodostui sivistynyt valtio. Vaikka nykyinen informaatioyhteiskunta mullistaa kehitystä, on paperilla ollut äärimmäisen suuri merkitys esimerkiksi lukutaitoon.

–  Näinä aikoina ei voi olla puhumatta myöskään kestävästä kehityksestä ja maailman muuttumisesta. Voi ajatella niin, että paperi on pitänyt siinä pintansa ja me Suomessa olemme osanneet soveltaa keksinnöt maailmalta ja kehittää niistä uutta osaamista, Kujala sanoi.

Metsäteollisuuden alaa voidaan kehittää

Metsä Groupin pääjohtaja Ilkka Hämälä esitteli metsäbioalan globaaleja trendejä. Hän nosti esiin muun muassa ympäristötietoisuuden lisääntymisen ja luontokadon, ilmastonmuutoksen, väestönkasvun sekä väestön ikääntymisen.

– Meidän täytyy keskittyä tekemään sellaisia hyödykkeitä, joita ihmiset todella arkipäiväisessä elämässään tarvitsevat. Meillä ei ole uusiutuviin raaka-aineisiin ja uusiutuviin materiaaleihin perustuvana toimialana mitään syytä tukea globaalia ylikulutusta, Hämälä totesi.

Hämälän mukaan Suomessa on erittäin hyvät toimintaedellytykset metsäteollisuuden alan kehittämiselle. Vuosikymmeniä sitten vaatimattomista lähtökohdista maailmalle lähteneet metsäyhtiöt ovat kehittyneet monialayrityksiksi.

–  Meillä on täällä Suomessa laajamittaisempi osaaminen kuin monilla kilpailija-alueillamme. Tämä on kilpailuetu, josta meidän täytyy sektorina pitää kiinni, Hämälä korosti.

Myös Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Paula Lehtomäki nosti esiin suomalaisen osaamisen metsäbioalan menestyksen pohjana. Lehtomäki painotti myös EU-lainsäädännön vaikutusta alan toimintaympäristöön. Lainsäädännössä tulisi huomioida entistä paremmin työ, toimeentulo ja hyvinvointi sekä vihreän siirtymän vauhdittaminen fossiilisia korvaavien tuotteiden kautta.

– Monet konkreettiset EU-säädökset eivät näe metsäteollisuuden arvoketjun loppupään eli tuotteiden merkitystä. Pakkausten uudelleenkäyttövaatimukset uhkaavat vaikeuttaa kuitupakkausten esiinmarssia, ja kestävien tuotteiden ekosuunnitteluasetus ei tunnista kriteerinä raaka-aineen uusiutuvuutta. Myöskään biomassan potentiaalia päästöintensiivisten tuotteiden korvaajana ei ole painavasti tunnistettu, Lehtomäki sanoi.

Kestävyys tärkeää tekstiiliteollisuudessa

Seminaarissa tarkasteltiin myös tekstiilialaa Suomessa ja maailmalla. VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin korosti puheenvuorossaan, että kestävyyden huomiointi on ensisijaisen tärkeää myös tämän päivän tekstiiliteollisuudessa.

– Suurin ero paperin ja tekstiilin välillä on se, että paperi on kierrätettävä tuote, ja sillä pystytään vastaamaan kertakäyttöisten tuotteiden kuten ruoan pakkaamisen ongelmiin. Tekstiilit sen sijaan ovat kestokulutushyödykkeitä. Ja tämän vuoksi tekstiileitä tulee tehdä kestävistä tuotteista sellaisella tavalla, joka tekee niistä pitkäikäisiä ja kulutusta kestäviä, Harlin painotti.

Harlin kertoi, että reilu vuosikymmen sitten tekstiilijäte päätyi Suomessa kaatopaikoille. Vähitellen kiertotalous on alkanut kehittyä ja tänne on pystytty kehittämään kiertävän tekstiilin alusta ensimmäisten joukossa maailmassa. Kiertotalouden kehittymiseen on vaikuttanut esimerkiksi digitalisaatio, joka mahdollistaa kattavan tietopohjan ja kyvyn seurata dataa.

60 vuotta yhteishenkeä

Paperikerho ry:n kunniapuheenjohtaja Jari Hellsten on seurannut kerhon toimintaa 90-luvulta lähtien. Hänen mukaansa Paperikerho on intohimoinen ja ylpeä opiskelijayhteisö.

– Olemme ylpeitä siitä, mitä olemme porukkana ja yhteisönä. Paperikerho on kehittynyt ja elää hyvää aikaa edelleen 60-vuotiaana, sillä aina on löytynyt ihmisiä mukaan toimintaan, Hellsten sanoi.

60-vuotias Paperikerho on yksi TAMKin vanhimmista ainejärjestöistä. Hellsten kertoi, että kerhon historia on syntynyt tapahtumien ja ihmisten kautta.

– Tässäkin seminaarissa olemme luomassa yhteistä historiaa. Ja opiskelevat paperikerholaiset luovat sitä täällä joka päivä, Hellsten totesi.

 

Teksti ja kuvat: Veera Suontausta