Aivoinfarktiin sairastuu Suomessa noin 17 000 henkilöä vuosittain, joista viidesosa on työikäisiä. Suun bakteerien rooli aivoinfarktin synnyssä on kasvavan mielenkiinnon kohteena.
Olli Patrakka tarkasteli väitöstutkimuksessaan suun bakteerien, erityisesti viridans-ryhmän streptokokkien, merkitystä aivoinfarktin synnyssä. Viridans-ryhmän streptokokit ovat suun normaaleita mikrobeja, mutta verenkiertoon päästessään ne voivat aiheuttaa vakavia sairauksia, kuten sydänläppien tulehduksen.
– Nämä bakteerit kiinnittyvät suussa hampaan pinnalle ja käynnistävät hammasplakin muodostumiseen johtavan prosessin. Hypoteesimme on, että samanlainen ilmiö tapahtuu myös silloin, kun esimerkiksi hammastoimenpiteen tai hammastulehduksen yhteydessä verenkiertoon päässeet bakteerit kulkeutuvat valtimoiden seinämien ateroskleroottisten kolesterolia sisältävien ateroomien sisälle. Tämä voi nopeuttaa valtimonkovettumataudin kehittymistä ja myötävaikuttaa tulehduksen syntymiseen. Aivoinfarktin taustalla on useimmiten valtimonkovettumatauti, eli sama tauti, mikä aiheuttaa esimerkiksi sepelvaltimotaudin, Patrakka kertoo.
Tutkimusta varten kerättiin Tampereella hoidettujen aivoinfarktipotilaiden aivoveritulppia akuuttihoidon yhteydessä. Sen lisäksi näytteinä käytettiin oireisesta kaulavaltimonahtaumasta kärsivien potilaiden endarterektomiakudosta sekä sairaalan ulkopuolella muusta syystä menehtyneiden vainajien kaulavaltimoleikkeitä. Näytteiden bakteeripitoisuuksia tutkittiin monistamalla bakteeriperäistä DNA:ta sekä värjäämällä kudosnäytteitä erityisellä vasta-aineella. Aivoinfarktipotilaiden hampaiden kuntoa verrattiin bakteerilöydöksiin.
– Havaitsimme, että suurimmasta osasta aivoveritulppia löytyi viridans-streptokokkeja. Tällaista löydöstä ei ole aiemmin raportoitu. Ahtautuneista kaulavaltimonäytteistä löytyi huomattavasti enemmän viridans-streptokokkeja verrattuna terveisiin näytteisiin. Heikon suun terveyden ja aivoinfarktin välinen yhteys liittyi kaulavaltimon valtimonkovettumatautiin, Patrakka toteaa.
Näytteissä oli jäännöksiä mikrobiyhteisöistä eli niin sanotuista bakteeribiofilmeistä. Samantyyppistä rakennetta esiintyy hammasplakissa.
– Tuloksemme viittaavat siihen, että muiden tunnettujen riskitekijöiden lisäksi hammasperäisten bakteerien aiheuttama tulehdus saattaa olla tärkeässä roolissa aivoinfarktin ja muiden sydän- ja verisuonitautien synnyssä. Aivoinfarktin ennaltaehkäisyssä säännöllinen hammashuolto tuleekin ottaa huomioon. Lisäksi jatkotutkimuksissa olisi selvitettävä esimerkiksi oikea-aikaisen antimikrobisen hoidon mahdollinen merkitys potilaan ennusteeseen sekä tutkittava mahdollisuuksia bakteerirokotteen kehittämiseksi, Patrakka kertoo.
Olli Patrakka on kotoisin Kuopiosta. Hän valmistui lääketieteen lisensiaatiksi Tampereen yliopistosta vuonna 2022 ja työskentelee tällä hetkellä Tampereella.
Väitöstilaisuus perjantaina 8. maaliskuuta
Lääketieteen lisensiaatti Olli Patrakan oikeuslääketieteen alaan kuuluva väitöskirja Studies on the Bacterial Microbiome in Thrombus Aspirates of Acute Ischemic Stroke Patients tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 8.3.2024 kello 12 Kaupin kampuksen Arvo-rakennuksen auditoriossa F114 (Arvo Ylpön katu 34, Tampere). Vastaväittäjänä toimii dosentti Petra Ijäs Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Pekka Karhunen Tampereen yliopistosta.