Markkinaehtoiset palvelujen järjestämisen tavat, kuten kilpailuttaminen ja valinnanvapaus, ovat vakiintuneet vähitellen osaksi julkista vanhuspalvelujärjestelmää Suomessa. Julkisen rahoituksen ongelmat, väestön ikääntyminen, huoltosuhteen heikkeneminen ja työvoimapula hoivatyön kentällä ovat pakottaneet poliittiset toimijat etsimään uusia ratkaisuja julkisten vanhuspalveluiden järjestämiseen. Yksi ratkaisu on ollut markkinamekanismien käyttöönotto julkisten palveluiden järjestämisessä.
Olli Karsio käsittelee väitöstutkimuksessaan julkisten vanhuspalveluiden markkinoistamista 1980-luvulta nykypäivään. Markkinoistamista on edistetty ulkoistamalla julkisesti rahoitettuja palveluita yksityisille palveluntarjoajille ja lisäämällä palvelunkäyttäjien valinnanvapautta. Markkinoistaminen on muuttanut myös yksityisen, kolmannen ja julkisen sektorin suhteita.
Väitöskirjan keskeiset havainnot osoittavat merkittävän muutoksen lähes täysin julkisesta vanhuspalvelujärjestelmästä markkinoistettuun, mutta suurelta osin edelleen julkisesti rahoitettuun järjestelmään.
– Hoivapalveluiden markkinoistaminen on seurausta paikallisten valintojen kasautumisesta. Lainsäädäntö on mahdollistanut - mutta ei pakottanut - valinnanvapauden lisäämisen ja julkisten palveluiden ulkoistamisen yksityisille toimijoille, Karsio toteaa.
Markkinoistamisen seuraukset tulevat vasta nyt näkyviin
Karsion tutkimuksen keskeinen tulos on, että markkinoistaminen on vähitellen ja asteittain – mutta kuitenkin perusteellisesti – muuttanut julkista vanhuspalvelujärjestelmää Suomessa. Markkinaehtoinen palvelujen järjestäminen ja tuottaminen on vakiintunut osaksi julkista vanhuspalvelujärjestelmää.
– Julkisten vanhuspalveluiden markkinoistamisella on useita seurauksia, jotka tulevat näkyväksi vasta nyt, kun markkinamekanismeista ja yksityisestä palvelutuotannosta on tullut pysyvä, institutionalisoitunut osa kansallista palvelujärjestelmää, sanoo Karsio.
– Kukaan ei varmasti ajatellut kunnissa ulkoistaessaan palvelutuotantoa paikallisille perheyrityksille tai yhdistyksille 1990-luvulla, että suuret ulkomaalaisomisteiset hoivayritykset vastaisivat merkittävästä osasta julkisesti rahoitettuja hoivakotipalveluja 2020-luvulla, pohtii Karsio.
Karsion mukaan markkinoistaminen on peruuttamattomasti muuttanut julkista vanhuspalvelujärjestelmää Suomessa. Sillä on seurauksia niin palveluiden käyttäjille, hoiva-alalla työskenteleville kuin palveluita järjestäville hyvinvointialueille ja palveluntuottajille.
Olli Karsio on kotoisin Hämeenlinnassa ja valmistunut yhteiskuntatieteiden maisteriksi Tampereen yliopistosta. Nykyisin hän toimii Valtiontalouden tarkastusviraston ylitarkastajana.
Väitöstilaisuus perjantaina 23. helmikuuta
YTM Olli Karsion sosiaalipolitiikan alaan kuuluva väitöskirja The Marketisation of Public Eldercare Services in Finland - A gradual institutional change tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 23.2.2024 klo 12.00 (Linna-rakennus, sali K 103, Kalevantie 5, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Eeva Jokinen Itä-Suomen yliopistosta. Kustoksena toimii professori emerita Anneli Anttonen Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.
Seuraa väitöstilaisuutta etäyhteydellä.
Kuva: Teemu Toikka Photography