Uutinen

Nuorten kansanedustajien määrän lasku huolettaa

Salla Vadén, Mari Henttinen, Vilma Hyttinen, Oscar Lindvall/ Kuva: Jonne Renvall
Opiskelijat Salla Vadén, Mari Henttinen, Vilma Hyttinen ja Oscar Lindvall tutkivat ehdokkuutta, kampanjointia ja vaalimenestystä Pirkanmaan vaalipiirissä vuoden 2019 eduskuntavaaleissa.
Tampereen yliopiston eduskuntavaalikurssin opiskelijat löysivät vaalituloksesta demokratiaongelman.

Nuorten alle 30-vuotiaiden kansanedustajien määrän väheneminen on vuoden 2019 eduskuntavaalien huolestuttavin ilmiö. Tampereen yliopiston eduskuntavaalikurssin opiskelijat ovat yksimielisiä siitä, että tällä vaalituloksella on huonoja seurauksia.

– Nuorten kansanedustajien määrän lähes puolittuminen on merkittävä tekijä, koska kuka muu tietäisi nuorten asioista paremmin kuin nuoret itse. Jos nuoria ei ole eduskunnassa eikä nuorille ole edustusta ja puheoikeutta päätöksenteossa, niin kyllähän se on ongelma demokratian kannalta, sanoo opiskelija Mari Henttinen.

Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa pääsi läpi 14 nuorta ehdokasta, mutta vuonna 2019 läpimenneitä oli enää kahdeksan. Heistä kaksi tulee Pirkanmaalta.

Politiikan tutkimuksen ja sosiologian opiskelijat analysoivat eduskuntavaalikurssin tutkimusprojektissa ehdokkuutta, kampanjointia ja vaalimenestystä Pirkanmaan vaalipiirissä vuoden 2019 eduskuntavaaleissa.

Tutkija Aino Tiihosen ja yliopistonlehtori Sami Borgin vetämälle kurssille osallistuivat Mari Henttisen lisäksi Oscar Lindvall, Vilma Hyttinen, Salla Vadén ja Tino Matikainen.

Naisia enemmän, nuoria vähemmän

Nuoret olivat aliedustettuina sekä eduskuntaan valittujen, että ehdokkaiden joukossa. Äänioikeutettujen ikäjakaumaan verrattuna nuoria ehdokkaita oli selkeästi vähemmän kuin keski-ikäisiä. Nuorten lisäksi myös vanhempi, yli 60-vuotiaiden ikäluokka, oli aliedustettu ehdokasasettelussa.

– Mediassa puhuttiin paljon siitä, että nämä ovat nyt nuorten ja erityisesti nuorten naisten vaalit, mutta tulosten perusteella näin ei ollut, sillä nuoria kansanedustajia on nyt melkein puolet vähemmän kuin edellisellä kaudella, Mari Henttinen sanoo.

Naiskansanedustajia valittiin nyt enemmän kuin aiemmin, ja nuorten ryhmässä sukupuolijako oli tasaisin. Sami Borg pitää tätä tietoa hyvänä uutisena tulevaisuuden kannalta.

– Naisten aliedustus on tutkimusten perusteella johtunut pitkälti ehdokasasettelusta. Kun nyt naisten osuus ehdokkaista kasvoi, niin valituksi tuli selvästi enemmän naisia kuin aikaisemmin. Tämä on tärkeää myös nuorten kannalta, sillä nuoret äänestävät nuoria, jos heitä on ehdokkaina.

Mari Henttinen epäilee, että muutos on silti aika hidasta.

– Voisin varovaisena arviona esittää, että kehitys tulee olemaan aika hidasta ennen kuin sukupuolijakauma tasaantuu.

Nuoret miehet äänestävät laiskasti

Nuorten alhainen äänestysaktiivisuus heikentää nuorten ehdokkaiden menestymismahdollisuuksia.

Aino Tiihonen huomauttaa, että äänestysaktiivisuus on sidoksissa matalaan koulutustasoon. Varsinkin nuoret miehet äänestävät laiskasti ja matalasti koulutetut nuoret miehet kaikkein laiskimmin.

Pirkanmaalla nuorten ja kaikkein iäkkäimpien ehdokkaiden osuudet olivat vuoden 2019 vaaleissa hieman edellisiä eduskuntavaaleja pienempiä. Keski-ikäisten osuus oli sen sijaan viime vaaleja suurempia.

Pirkanmaan nuorista ehdokkaista lähes 75 prosenttia tuli Tampereelta eikä monista pienistä kunnista ollut yhtään nuorta ehdokasta. Syrjemmällä asuvien nuorten oli siksi vaikea löytää itselleen sopivaa nuorta ehdokasta.

Vihreiden ja perussuomalaisten vastakkainasettelu korostui näissä vaaleissa, ja molemmat niistä saivat houkuteltua nuoria kannattajia.

Oscar Lindvall muistuttaa, että nuoret eivät ole yhtenäinen joukko. Viime vuonna julkaistu nuorisobarometri kertoo, etteivät nuoret välttämättä asetu oikeisto-vasemmisto-janalle vaan pikemminkin kansainvälisyys-kansallismielisyys-asteikolle. Tämä voi Lindvallin arvion mukaan näkyä vihreiden ja perussuomalaisten kannatuksessa.

Keskustorin vaalikojut/ Kuva: Jonne Renvall
Tampere on Pirkanmaan keskus, josta oli kotoisin 75 prosenttia koko vaalipiirin nuorista ehdokkaista.

Ei tullut ilmastovaaleja

Vuoden 2019 eduskuntavaaleista ei opiskelijoiden tutkimustuloksen mukaan tullutkaan ilmastovaaleja, vaikka niitä odotettiin. Ilmastokysymystä tutkinut Salla Vadén sanoo, että näiden vaalien kutsuminen ilmastovaaleiksi on kyseenalaista, koska ainakin suuri osa Pirkanmaan ehdokkaista suhtautui kriittisesti ilmastonmuutoksen torjuntakeinoihin.

Naisehdokkaat suhtautuivat ilmastotoimiin miehiä myönteisemmin ja nuoret myönteisemmin kuin keski-ikäiset ja vanhat. Ilmastoskeptisyys kasvaa vanhempaan ikäluokkaan mentäessä.

Tyypillinen pirkanmaalainen ilmastoehdokas oli 18–29-vuotias nainen, joka edusti joko vihreitä tai vasemmistoliittoa.

Ehdokkaiden kotisivuillaan julkaisemien kärkiteemojen perusteella ei ilmastonmuutos noussut ykköseksi. Kaikista kärkiteemoista se oli vasta toisena koulutuksen jälkeen.

Vadénin analyysin mukaan näitä vaaleja voi kuitenkin pitää ilmastovaaleina sen perusteella, että lähes kaikilla puolueilla oli kotisivuillaan tai vaaliohjelmissaan jotakin ilmastonmuutokseen liittyvää tematiikkaa. Ainoastaan Seitsemän tähden liike ei maininnut lainkaan ilmastonmuutosta.

Perussuomalaisten ilmastokanta poikkesi ratkaisevasti muista siinä, että he myönsivät ilmaston lämpenemisen mutta eivät kannattaneet sen torjuntatoimia.

– Halla-aho valikoi sopivat tieteelliset faktat, joiden mukaan Suomen päästöt ovat maailman tasolla promillen luokkaa. Heidän vaaliohjelmassaan sanottiin, että tehtaanpiippu Suomessa on ilmastoteko, koska Suomi on vähemmän saastuttava maa kuin joku muu, mihin teollisuus voi siirtyä, Salla Vadén sanoo.

Julkisuudessa on väitetty, että perussuomalaisten hyvä menestys vaaleissa olisi johtunut heidän ilmastoskeptisyydestään. Sami Borg on tästä vahvasti eri mieltä. Hänen mukaansa perussuomalaiset voittivat maahanmuuttoteemalla eikä ilmastonmuutos koskettanut suuresti heidän äänestäjiään. Heidän gallup-kannatuksensa lähti nousuun Oulun seksirikosepäilysten tultua julki.

Salla Vadén havaitsi ilmastonmuutoskannoissa myös epäjohdonmukaisuuksia. Liike Nytin ehdokkaat nostivat ilmastonmuutoksen esiin kotisivuillaan mutta vaalikonevastauksissaan he taas eivät halunneet sitoutua sen edellyttämiin politiikkatoimiin.

Polarisaatio näkyy maahanmuuttoasenteissa

Kansanedustajaehdokkaiden suhtautuminen maahanmuuttoon kertoo vastakkainasettelusta, jonka äärilaidoilla ovat vihreät ja perussuomalaiset.

Maahanmuuttokysymystä tutkinut Oscar Lindvall ei pidä yllättävinä tuloksia, joiden mukaan nuoret, naiset ja hyvin koulutetut suhtautuvat maahanmuuttoon myönteisemmin kuin vanhemmat ja vähemmän koulutetut miesehdokkaat.

Perussuomalaisista kaikki ehdokkaat suhtautuivat kielteisesti tai jokseenkin kielteisesti maahanmuuttoon. Toista ääripäätä edustavat vihreät, joista kukaan ei suhtautunut kielteisesti maahanmuuttoon.

Vasemmistoliiton ehdokkaista 90 prosenttia suhtautui myönteisesti ja 10 prosenttia kielteisesti maahanmuuttoon. Kokoomus, keskusta ja Sdp asettuivat tähän väliin, ja niiden kannoissa oli hajontaa.

Voiko näitä vaaleja sanoa maahanmuuttovaaleiksi sen perustella, että perussuomalaiset saivat sillä teemalla merkittävän voiton?

– Meidän eduskuntavaalitutkimuksemme on vasta tekeillä. Tiedämme vastauksen sen aineiston perusteella vasta noin vuoden kuluttua, Sami Borg vastaa.

Vihreiden ja perussuomalaisten ehdokkaiden kahtiajako on nähtävissä, mutta siitä ei ole tarkkaa tietoa, onko jako yhtä jyrkkä myös näiden puolueiden kannattajakunnassa.

Borg pitää yllättävänä sitä, että Suomesta löytyy nyt kaksi väestöryhmää, jotka ovat useissa mielipidekysymyksissä täysin vastakkaista mieltä.

– Mikään eri ryhmistä ei ole samassa vaan kaikki ovat eri laatikossa. Se on todella hämmästyttävää. Tulee mieleen, onko kannattajakuntakin todella näin voimakkaasti jakautunut, Borg sanoo.

Sosiaaliturvan vastikkeettomuus ei vahvasti jakava kysymys

Kansanedustajaehdokkaiden suhtautuminen sosiaaliturvan vastikkeettomuuteen ja valtion harjoittamaan säätelyyn näyttää riippuvan monesta eri asiasta. Sääntelyllä viitataan vaalikonekysymyksiin, joissa tiedusteltiin kantaa esimerkiksi särkylääkkeiden reseptipakkoon, viinien ja vahvojen oluiden myyntiin ruokakaupoissa ja siihen, pitäisikö lakien antaa ihmisten vapaammin tehdä omat ratkaisunsa.

Suurin osa puolueista ei kannata sosiaaliturvan vastikkeettomuutta, mutta suurin osa Pirkanmaan ehdokkaista kannattaa sitä. Kaikkiaan noin kolmasosa ehdokkaista kannattaa vastikkeetonta sosiaaliturvaa.

Vilma Hyttisen analyysin mukaan ehdokkaan kanta näihin asioihin ei riippunut vain hänen edustamastaan puolueesta. Puolueiden sisäiset erot selittyivät osin sukupuolten ja eri ikäluokkien välisistä asenne-eroista.

Vastaukset noudattivat oikeisto-vasemmisto-jakoa siten, että oikeisto ei kannata vastikkeettomuutta ja suurta sääntelyä, kun taas vasemmalla niitä kannatetaan enemmän. Sdp:n sisällä oli kuitenkin hajontaa eikä suurin osa puolueen ehdokkaista kannata sosiaaliturvan vastikkeettomuutta. Selvimmin vastikkeettomuutta kannattivat vihreät ja vasemmistoliitto.

– Nuoret ehdokkaat kannattivat muita useammin vastikkeetonta sosiaaliturvaa ja valtion sääntelyä eli he kallistuivat vasemmalle enemmän kuin vanhemmat ehdokkaat. Sosiaaliturvasta ei tullut selkeitä sukupuolieroja, Hyttinen kertoo.

Teksti: Heikki Laurinolli
Kuvat: Jonne Renvall