Tutkimus

Nostamme kestävän aivoterveyden ja hyvinvoinnin pääosaan työelämässä

Aivoterveys
Kestävä aivoterveys -hanketta johtaa lehtori Mirva Kolonen (vas.) Tampereen ammattikorkeakoulusta, opettaja Kirsi Toljamo (keskellä) koordinoi hanketta. Tays käyttäytymisneurologian tutkimusyksikön johtaja Kaisa Hartikainen (oik.) tiimeineen pyrkii selvittämään sitä, miten aivoterveys ja aivojen kuormittuneisuus heijastuvat aivojen fysiologiaan sekä tunne- ja tiedonkäsittelytoimintoihin.
Miten kiihkeätahtisessa asiantuntijatyössä voi edistää aivoterveyttä? Miten johtaa itseään? Kestävä aivoterveys -hankekonsortio kehittää toimintatapoja ja työvälineitä työntekijöiden aivoterveyteen ja työhyvinvointiin. Informaatioergonomian lisäksi lähes 1,4 miljoonan euron hankkeessa perehdytään kognitiiviseen ja affektiiviseen ergonomiaan, itsensä johtamiseen ja eettiseen kuormitukseen. Henkilöstön aivohyvinvointi siivittää organisaatiotkin parempiin tuloksiin.

Monialainen hanke tuo konkretiaa kestävän aivoterveyden kehittämiseen, työhyvinvointiin, työturvallisuuteen ja tuottavuuden edistämiseen osallistavan johtamisen keinoin. Hankkeessa tunnistetaan muun muassa yksilöllisiä motivaatiotekijöitä, jotka edistävät itsensä johtamista ja hyvinvointia. Hanke lisää tietoutta aivokuormituksesta ja sen vaikutuksesta työn tekemiseen.

− Kova työtahti ja muutokset vaativat sopeutumista ja sitä, että jokainen löytää välineitä itsensä johtamiseen ja aivoterveyden edistämiseen. Jatkuva päätöksenteko ja ongelmanratkaisu kuormittavat aivoja myönteisesti tai haastavasti, toteaa projektipäällikkö, lehtori Mirva Kolonen hanketta johtavasta Tampereen ammattikorkeakoulusta.

Työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometrin 2019 mukaan digitalisaatio, tietotyö ja päivittäinen kiire kuormittavat työntekijöitä. Barometri osoittaa, että aiempaa useampi palkansaaja koki työnsä henkisesti raskaaksi ja lähes puolella oli haitallista stressiä työssään.

Työelämän hektisyys ja haasteet kuormittavat erityisesti asiantuntijatyötä tekeviä.  Tässä hankkeessa kohderyhmänä on Tampereen kaupungin opettajia, Vetrean sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia sekä oululaisia tietotyön asiantuntijoita.

Monitieteisessä konsortiossa ovat mukana Tampereen ammattikorkeakoulu, Tampereen yliopisto, Oulun ammattikorkeakoulu, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ja Tays käyttäytymisneurologian yksikkö.

Affektiivisen ergonomian, etiikan ja arvojen näkökulmat vahvistavat uutuusarvoa

Konsortio tarkastelee työhyvinvointiin vaikuttavaa aivoterveyttä informaatio- ja kognitiivisen ergonomian lisäksi myös affektiivisen ergonomian näkökulmasta.

– Se on uutta. Meitä kiinnostaa se, miten työntekijän kokemat tunteet, arvot ja eettiset käsitykset vaikuttavat työsuoritusten taustalla, ja miten ne vaikuttavat työntekijöiden työhyvinvointiin. Oman työn ja toiminnan johtaminen on arvolähtöistä toimintaa, Kolonen taustoittaa.

Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnan työhyvinvoinnin tutkimusryhmä paneutuu laaja-alaiseen työhyvinvoinnin edistämiseen.

– Kestävä aivoterveys -hankkeessa työmme painopiste on informaatioergonomian edistämisessä. Olemme kiinnostuneita etenkin siitä, miten organisaatioiden ja työyhteisöjen käytäntöjä ja toimintakulttuuria voidaan kehittää informaatioergonomiaa tukeviksi, taustoittaa projektitutkija Laura Bordi.

Monialaista konsortiota rikastaa neurotieteellinen ja työhyvinvoinnin osaaminen

PSHP:n Taysin käyttäytymisneurologian tutkimusyksikön johtaja, dosentti, neurologian erikoislääkäri Kaisa Hartikaisen tutkimusryhmä pyrkii selvittämään sitä, miten aivoterveys sekä aivojen kuormittuneisuus heijastuvat aivojen fysiologiaan sekä tunne- ja tiedonkäsittelytoimintoihin.

– Tutkimme erityisesti kajoamattoman neurostimulaation vaikutusta tiedonkäsittelytoimintoihin sekä terveillä että työuupuneilla. Samalla tutkimme työuupumuksen aiheuttamia aivovaikutuksia, Hartikainen kertoo. – Toivon, että saamme uutta tietoa työuupumuksen vaikutuksista aivoihin ja että löydämme konkreettisia keinoja, jolla yksilö ja työyhteisö voivat tukea ja ylläpitää optimaalista aivoterveyttä.

Toteutustukea hankkeelle antavat Jyväskylän yliopiston kognitiotieteen emeritusprofessori Pertti Saariluoma ja Kansallisen Neurokeskuksen johtaja, neurokirurgian dosentti Mikael von und zu Fraunberg.

Työterveystoimijat Pirte ja Mehiläinen ovat mukana työhyvinvoinnin asiantuntijoina. Yhteistyökumppaneina ovat Vetrea, Ruissalon kuntoutuskeskus ja Tampereen kaupunki.

Itsensä johtaminen on tulevaisuuden osaamisvaatimus

Kolosen mukaan tarve itsensä johtamiselle kasvaa ja se on tulevaisuuden työelämän keskeinen osaamisvaatimus. Työn murroksen vuoksi työelämässä vaaditaan tavoitteellisuutta, itseohjautuvuutta ja muutoskyvykkyyttä. Erityisesti korona-ajan etätyössä itsensä johtamisen taidot korostuvat.

Aivoterveys vaatii yrityksiltäkin asennetta ajatella kestävästi ja pitkäjänteisesti.

─ Henkilöstön aivohyvinvointi edistää koko työyhteisön terveyttä. Kestävällä aivoterveydellä voimme työyhteisössä vaikuttaa suoraan sairauksien syihin ja hillitsemme myös kustannuksia, Kolonen painottaa.

Kestävä aivoterveys -hanketta rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriö Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ”Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 Suomen rakennerahasto” -ohjelmasta. Hanke sai myös 200 000 euron koronalisärahoituksen. Lisäosiossa pureudutaan opettajien työhyvinvointiin ja aivoterveyteen korona-aikana.

Vieraile hankkeen verkkosivuilla!

Lisätiedot:
Mirva Kolonen,  projektipäällikkö ja lehtori, Terveys, Tampereen ammattikorkeakoulu
mirva.kolonen [at] tuni.fi (), 050 4057 806

 

Kuva: Studio Reetta Muranen Oy
Teksti: Hanna Ylli

Uusimmat uutiset kategoriassa Tutkimus

Uusimmat uutiset