Koulutus

Norssin lukio kannustaa monipuolisiin kieliopintoihin

Norssin lukion kielikahvila
Norssin lukion toisen vuosikurssin opiskelijat Joonatan Kaartinen ja Arttu Jaakola tilasivat Norssin lukion kielikahvilassa munkin saksaksi. Munkkeja tarjoili saksan kielen opetusharjoittelija Taavet Lipping. Tiskin takana myös ranskan opetusharjoittelija Meral Bedretdin ja abiturientti Viivi Jokiniemi.
"Ich möchte einen Berliner, bitte!“ Muun muassa nämä sanat palkittiin hillomunkilla Norssin lukion kielikahvilassa eurooppalaisten kielten päivänä 26. syyskuuta.

Saksan ja ruotsin opettaja Tanja Tuuna-Kyllönen tarjoilee välitunnilla munkkeja Tampereen yliopistoon kuuluvan normaalikoulun eli Norssin lukion oppilaille. Kielikahvilassa valuuttana toimivat rahan sijaan koulun valinnaiskielet eli ranska, saksa ja venäjä. Munkin saa, kun tilaa sen jollain näistä kielistä.

– Olemme järjestäneet kielikahviloita jo useamman vuoden ajan. Tapahtuman tarkoitus on lisätä yhteisöllisyyttä, nostaa esiin kielitaitoisia oppilaitamme sekä lisätä kiinnostusta valinnaiskielten opiskeluun, Tuuna-Kyllönen kertoo.

Kieltenopettaja suree sitä, että moni oppilas lopettaa vapaaehtoisten kielten opiskelun lukiossa kokonaan. Jopa alakoulusta asti opiskeltu kieli jää joskus pois lukion alkaessa.

– Ylimääräisten kielten opiskelun koetaan kuormittavan liikaa, kun lukujärjestys on muutenkin tiukka.

Ennen lukiossa piti lukea kolmea kieltä. Nyt pakollisia kieliä on kaksi: alakoulun kolmannella luokalla aloitettu A1- tai A2-kieli ja yläkoulussa seitsemännellä luokalla alkanut, nykyisin alakoulun kuudennella alkava B1-kieli. Suomenkielisillä oppilailla B1-kieli on aina ruotsi.

– Mielestäni olisi hyvä, että lukiossa olisi edes muutama pakollinen kurssi kolmatta kieltä. Jo tällainen määrä antaa hyvän pohjan kielen oppimiselle, vaikka ei olisi tuota kieltä aiemmin opiskellut.

Entä mitä mieltä ruotsinopettaja on hallitusohjelman linjauksesta palauttaa ruotsin kieli pakolliseksi yo-kirjoitusten aineeksi?

– Minulla ei ole tähän vahvaa kantaa puolesta eikä vastaan. Ruotsin opiskelu on tärkeää, koska Suomi on edelleen kaksikielinen maa ja Ruotsi on Suomen suurin kauppakumppani. Kirjoituspakko voi kuitenkin aiheuttaa kielteistä suhtautumista koko kieltä kohtaan.

Tuuna-Kyllönen on itse opiskellut ensimmäisenä kielenä englantia alakoulun kolmannelta luokalta lähtien. Ruotsi alkoi yläkoulun – silloisen yläasteen – seitsemännellä luokalla ja saksa kahdeksannella. Lukiossa hän opiskeli myös jonkin verran ranskaa.

Tuuna-Kyllönen harmittelee sitä, että ensimmäiseksi A1-kieleksi tarjotaan edelleen monissa alakouluissa ainoastaan englantia.

– Kielten opiskelu olisi monen oppilaan kohdalla parempi aloittaa jostain muusta kielestä kuin englannista. Englantia kuulee joka puolella, ja sitä on siksi helpompi oppia. Oppimisen kannalta olisi järkevämpää aloittaa jostain harvemmin kuultavasta kielestä – tämä helpottaisi jatkossa muiden kielten oppimista, hän sanoo.

Myös neljännellä luokalla alkavia vapaaehtoisia A2-kieliä opiskellaan vain noin puolessa Suomen kunnista. Erot opetuskielten tarjonnassa asettavat oppilaat eriarvoiseen asemaan.

– Tampereella on A1-kielen suhteen kuitenkin huomattavasti parempi tilanne kuin muualla maassa. Tampereella lähes 30 prosenttia opiskelee jo A-kielenä jotain muuta kieltä kuin englantia, mikä on huomattavan paljon enemmän kuin muualla maassa keskimäärin.

– Tässä on taustalla määrätietoinen työ, erityisesti 1-2-luokkalaisille tarjottu ”kikatus” eli kielikasvatustunnit niissä kielissä, joita omassa ja lähikouluissa on tarjolla A1-kieliksi.
 

Norssin kielikahvila: Oskari Hakamaa, taavet Lipping ja Tanja Tuuna-Kyllönen
Norssin lukion opiskelija Oskari Hakamaa munkkiostoksilla. Tiskin toisella puolen Taavet Lipping ja Tanja Tuuna-Kyllönen.

Kieltenosaajista pulaa työmarkkinoilla

Tanja Tuuna-Kyllönen kertoo, että kauppakamarin edustajia on käynyt kertomassa norssilaisille siitä, että varsinkin kaupallisilla aloilla on nykyisin pulaa kielten osaajista. Esimerkiksi teollisuusyritysten on vaikea löytää saksaa osaavia vanhan saksankielentaitoisen henkilökunnan jäädessä eläkkeelle.  Samoin viennin ja turismin alalla alkaa olla todellista pulaa kielitaitoisista työntekijöistä.

– Laaja kielitaito on valttia työmarkkinoilla. Englannin taito alkaa olla itsestäänselvyys, mutta muita kieliä osaamalla erottuu edukseen.

Tuuna-Kyllösen mukaan laajasta kielitaidosta on hyötyä myös kesätyöpaikkojen ja sivutöiden haussa.

– Esimerkiksi kylpylähotelli Edeniin palkataan mielellään venäjänkielentaitoisia, sillä suuri osa asiakkaista tulee Venäjältä.

– Nuoret arvostavatkin usein nimenomaan tällaisia välittömiä hyötyjä, koska eivät välttämättä osaa vielä lukioikäisinä punnita hyötyjä kovin pitkällä tähtäimellä. Esimerkiksi espanjan suosio on kasvanut, koska espanjan taitojaan voi käyttää monissa lomakohteissa.


Pitkä matematiikka jyrää korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa

Ensi vuonna yliopistojen ja korkeakoulujen opiskelijavalinnat uudistuvat niin, että ylioppilastodistuksen painoarvo kasvaa. Jatkossa ylioppilastutkinnon perusteella korkeakouluun valittavien osuus nousee enemmistöksi. Uudistuksessa muuttuvat myös eri yo-aineiden arvosanoista saatavat valintapisteet.

Tuuna-Kyllösen mielestä uudessa pisteytyksessä pitkän matematiikan merkitys valinnoissa korostuu kohtuuttomasti.

– Esimerkiksi englantia opiskelemaan pyrkivien valinnoissa pitkän matematiikan arvosana painaa enemmän kuin englannin, mikä tuntuu käsittämättömältä.

Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL onkin lähettämässä lähetystön neuvottelemaan ongelmasta opetusministeri Li Anderssonin kanssa.

Ylioppilastodistuksen vaikutuksen kasvattamiseen liittyy Tuuna-Kyllösen mukaan sinänsäkin ongelmia.

– Ei lukion alkaessa läheskään kaikille ole selvää, mille alalle aikoo hakeutua. Jatkopaikan kannalta on ongelmallista, jos huomaa kolmannella luokalla opiskelleensa vääriä aineita, ja yliopistoon pääsy on ylioppilastodistuksen varassa.

Myös valintojen ensikertalaiskiintiöt saavat Tuuna-Kyllöseltä kritiikkiä.

– Ne ovat saaneet aikaan sen, että nuori ei uskalla ottaa vastaan sitä toiseksi mieluisinta opiskelupaikkaa, ettei menettäisi ensikertalaispisteitä seuraavalla hakukierroksella. Tämä viivästyttää opintojen aloitusta, vaikka uudistuksen tarkoitus oli aivan päinvastainen.
 

Lari Nuutinen ja Iida Aaltonen Norssin kielikahvilassa
Lari Nuutinen opiskelee valinnaisina kielinä saksaa ja venäjää. Iida Aaltosen valinnaiskielet ovat venäjä ja ranska.

Huvin ja hyödyn vuoksi

Kielikahvilassa munkkeja tarjoilee opettajien ja opetusharjoittelijoiden lisäksi lukion toisen vuoden opiskelija Eerika Pellinen. Hän on opiskellut ranskaa pitkänä A1-kielenä peruskoulun kolmannelta ja englantia A2-kielenä neljänneltä luokalta lähtien.  Yläkoulun seitsemännellä luokalla alkoi pakollinen ruotsi ja lukiossa vapaaehtoisena venäjä.

Eerika Pellinen kertoo opiskelevansa kieliä yksinkertaisesti siksi, että pitää siitä. Tulevan työnsäkin hän aikoo valita alalta, jossa pääsee hyödyntämään kielitaitoa.

Kielikahvilaan asiakkaaksi poikennut Iida Aaltonen on myös toisen vuoden opiskelija. Myös hän opiskelee A1-kielenä englantia ja B1-kielenä ruotsia. Valinnaisina kielinä hän opiskelee ranskaa ja venäjää.

– Kielten osaaminen kuuluu yleissivistykseen. Kielten rakenteet ja vivahteet myös auttavat ymmärtämään eri kielialueiden kulttuureja, hän sanoo.

Ida aaltosen kanssa kahvilaan saapunut Lari Nuutinen opiskelee lukiossa neljättä eli viimeistä vuotta. Lukio on hänellä nelivuotinen, koska hän on viettänyt yhden vuoden vaihto-oppilaana Yhdysvalloissa. Nuutinen opiskelee niin ikään pitkää englantia ja B1-ruotsia. Lisäksi hän opiskelee valinnaisina kielinä venäjää ja saksaa.

– Minä opiskelen kieliä ihan vain huvikseni – minulla ei ole siihen sen kummempia perusteita, hän sanoo.

Tanja Tuuna-Kyllönen kannustaa myös aikuisia kieltenopiskeluun ja kielitaidon ylläpitämiseen ikään ja lähtötasoon katsomatta.

– Uuden kielen voi hyvin aloittaa vielä aikuisenakin. Ja jos on jostain kielestä jonkinlainen pohja olemassa, kielitaito on helppo palauttaa mieleen pitkänkin tauon jälkeen.

– Kannustan kaikkia kuuntelemaan vieraskielisiä äänikirjoja. Äänikirjojen kuuntelussa yhdistyvät huvi ja hyöty. Aluksi voi tuntua hankalalta, mutta korva tottuu nopeasti, ja pian vierasta kieltä kuuntelee jo sujuvasti.

 

--

Tampereen yliopiston normaalikoulu eli Norssi on osa kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekuntaa. Norssi toimii opettajaksi opiskelevien harjoittelukouluna, ja siihen kuuluvat alakoulu (luokat 1-6), yläkoulu (luokat 7-9) sekä lukio. Luokanopettajaksi opiskelevat harjoittelevat Tampereen normaalikoulussa alakoulun puolella. Aineenopettajat harjoittelevat lähinnä yläkoulussa ja lukiossa, kieltenopettajiksi opiskelevat myös alakoulussa. Normaalikoulun ala- ja yläkoulu sijaitsevat Tampereen Nekalassa ja lukio Tampereen yliopiston keskustakampuksella Atalpa-rakennuksessa.

Huom! Norssin lukion valinnaiskielten alkeiskursseille sekä ruotsin kertauskurssille voivat osallistua myös yliopisto-opiskelijat, jotka eivät ole mahtuneet yliopiston kielikeskuksen alkeiskursseille tai haluavat muuten aloittaa uuden kielen lukion penkillä. Lisätietoja voi kysyä Norssista Tanja Tuuna-Kyllöseltä ja opinto-ohjaaja Jukka Vuoriselta.

 

Teksti ja kuvat: Tiina Wesslin