Terveystarkastukset kuuluvat keskeisesti lakisääteiseen opiskeluterveydenhuoltoon, mutta lainsäädäntö tarkastuksista ei perustu tutkimusnäyttöön. Tutkimuksensa perusteella Seilo puoltaa korkeakouluopiskelijoiden kaksivaiheista terveystarkastusta ja opiskeluterveydenhuollon asemaa opiskelijoiden terveyspalvelujen tuottajana.
Noora Seilon tutkimuskohteena olivat kaikki suomalaiset yliopisto-opiskelijat, jotka aloittivat opintonsa lukuvuonna 2011–2012. Heillä oli mahdollisuus osallistua kaksivaiheiseen terveystarkastukseen, joka koostui terveyskyselystä ja sitä seuraavasta tarpeen mukaan tehtävästä terveystarkastuksesta. Opiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon palvelujen käyttöä ja tutkinnon suorittamista seurattiin kuuden vuoden ajan. Opiskeluterveydenhuollon palvelut tuotti Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS).
Mielenterveysongelmat ovat keskeinen opiskelukykyä uhkaava terveydellinen tekijä. Seilo havaitsi tutkimuksessaan, että terveystarkastukset tavoittivat opiskelijat, joilla oli mielialaoireita.
– Näyttää siltä, että tarkastukset ovat mielialaoireileville opiskelijoille yksi matalan kynnyksen väylä palveluihin. Tämä tuo mahdollisuuksia mielenterveyshäiriöiden ennaltaehkäisyyn, Seilo toteaa. On tärkeää panostaa paitsi oireiden tunnistamiseen terveystarkastuksissa, myös tarkastuksen perusteella tehtäviin mielenterveyden häiriöiden hoitointerventioihin, Seilo jatkaa.
Palvelunkäyttö lisääntyi pitkäaikaisesti – jatkohoito voi selittää havaintoa
Tutkimuksessa havaittiin yhteys terveystarkastusten ja lisääntyneen palvelukäytön välillä, mitä Seilo pitää kiinnostavana löydöksenä. Seilon ja hänen tutkijakollegoidensa lähtöoletuksena oli, että terveystarkastukseen osallistuminen lisäisi opiskelijoiden palveluiden käyttöä vain lyhytaikaisesti, kun havaittuja terveysongelmia hoidetaan. Väitöskirja tuo esiin, että terveystarkastukseen osallistuminen lisäsi palvelunkäyttöä myös pitkäaikaisesti.
– On pohdittava, voiko tarkastustoiminta lisätä palvelujen käyttöä epätarkoituksenmukaisesti. Aihe vaatii jatkotutkimusta, Seilo sanoo.
Noin 70 prosenttia tutkimuksessa tarkastelluista opiskelijoista oli suorittanut kandin, maisterin tai lisensiaatin tutkinnon seuranta-aikana. Opiskelijan terveyskyselyssä raportoima vähäinen innostus ja heikko ote opinnoista olivat yhteydessä tutkinnon puuttumiseen. Seilo pitää havaintoa keskeisenä, kun arvioidaan terveystarkastustoiminnan potentiaalisia hyötyjä.
– Terveystarkastustoiminnalla on mahdollista havaita opiskelukyvyn kannalta merkittäviä riskitekijöitä jo opintojen alussa. Kokemukseni mukaan opiskeluterveydenhuollon ammattilaisilla ei ole riittävästi keinoja auttaa opiskelun ongelmissa, eikä se myöskään ole opiskeluterveydenhuollon ydintehtävä. On kuitenkin välttämätöntä puuttua tunnistettuihin ongelmiin, ja tähän tulee luoda toimintatavat yhteistyössä yliopistojen kanssa, Seilo painottaa.
Väitöstilaisuus perjantaina 16. kesäkuuta
Lääketieteen lisensiaatti, nuorisolääkäri Noora Seilon yleislääketieteen alaan kuuluva väitöskirja Yliopisto-opiskelijoiden terveystarkastukset: yhteys terveyspalvelujen käyttöön ja tutkinnon suorittamiseen tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 16.6.2023 klo 12 alkaen, Arvo-rakennuksen auditoriossa F115, (Arvo Ylpön katu 34). Vastaväittäjänä toimii professori Markku Timonen Oulun yliopistosta. Kustoksena toimii tenure track -professori Tuomas Koskela lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.
Seuraa väitöstilaisuutta etäyhteydellä.
Kuva: Vilja Vuolle