Hyppää pääsisältöön

Niina Herttuala: Hoitotyön johtajilla ja uran keskivaiheen sote-johtajilla on riski huonompaan työhyvinvointiin

Tampereen yliopisto
PaikkakuntaKalevantie 4, Tampere
Keskustakampus, Päätalo, auditorio D11 ja etäyhteys.
3.11.2023 10.00–14.00
PääsymaksuMaksuton tapahtuma
Terveystieteiden maisteri Niina Herttuala toteaa väitöskirjassaan tekijöitä, jotka edistävät tai estävät julkisella sektorilla työskentelevien sosiaali- ja terveysalan johtajien työhyvinvointia. Sote-johtajista huonomman työhyvinvoinnin riskissä ovat väitöksen mukaan uransa keskivaiheilla olevat sekä hoitotyön johtajina työskentelevät henkilöt.

Työhyvinvointia ja siihen vaikuttavia tekijöitä on tutkittu paljon. Kuitenkin sosiaali- ja terveydenhuollon johtajien työhyvinvoinnista on vähän tutkimustietoa, vaikka kyseessä on sekä Suomessa että kansainvälisesti merkittävä johtajajoukko. Esimerkiksi Suomessa he vastaavat satojentuhansien työntekijöiden työstä ja merkittävästä osasta valtion käyttämästä budjetista.

– Pitkään terveydenhuollon johtavissa tehtävissä työskennelleenä halusin selvittää, mitkä asiat edistävät ja toisaalta estävät suomalaisten sote-johtajien työhyvinvointia. Näitä tekijöitä tunnistettiin useita, Niina Herttuala kertoo.

Tutkimustulokset  osoittavat, että parempaan työhyvinvointiin olivat yhteydessä työskentely ylimmässä johdossa työskentely, pitkä johtamiskokemus (yli 26 vuotta) ja työskentely lääkärijohtajana tai ei-hoidollisen ammattiryhmän, kuten tukipalveluhenkilöstön johtajana. Huonomman työhyvinvoinnin riskissä oli sen sijaan johtaja, joka on uransa keskivaiheilla tai työskentelee hoitotyön johtajana.

Sote-johtajilla terveydenhuollon johtamisen alaan kuuluvassa tutkimuksessa tarkoitetaan niitä henkilöitä, jotka toimivat hoitotyön, sosiaalihuollon, lääkäreiden ja ei-hoidollisen työntekijäryhmien esihenkilöinä lähi- ja keskijohdossa sekä ylimmässä johdossa.

Työhyvinvoinnin tekijöissä on julkissektorin tuomia ominaispiirteitä

Sote-johtajien työhyvinvointiin vaikuttavat asiat ovat pitkälti samoja kuin muidenkin työntekijäryhmien. Niitä ovat vapaus tehdä päätöksiä, kokemus työn hallittavuudesta sekä esihenkilöltä ja työkavereilta saatu sosiaalinen tuki. Julkissektorilla työskentelevän sote-johtajan työn erityispiirteet tuovat mukanaan kyseiselle johtajaryhmälle ominaisia työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä, kuten yhteistyön poliittisten päättäjien kanssa ja käytettävissä olevat taloudelliset resurssit.

Herttuala luokitteli työhyvinvointiin vaikuttavat tekijät viiteen osa-alueeseen: yksilölliset tekijät, omalta esihenkilöltä saatu ammatillinen tuki, työpaikan sosiaaliset tekijät, työhön liittyvät tekijät ja organisaatioon liittyvät tekijät.

– Kehitin tutkimuksessani kyselylomakkeen, jonka avulla on mahdollista kootusti kerätä tietoa siitä, minkä osa-alueen ja minkä johtajaryhmän työhyvinvointi kaipaa kehittämistä, Herttuala toteaa.

Väitöstilaisuus perjantaina 3. marraskuuta

TtM Niina Herttualan terveydenhuollon johtamisen alaan kuuluva väitöskirja Työhyvinvointi ja sen määrittäjät sosiaali- ja terveydenhuollon johtajilla tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 03.11.2023 klo 12 Tampereen yliopiston Päätalon auditoriossa D11 (Kalevantie 4, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Juha Kinnunen Itä-Suomen Yliopistosta. Kustoksena toimii dosentti Lauri Kokkinen Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.

Tutustu väitöskirjaan.

Seuraa väitöstilaisuutta etäyhteydellä.

Kuva: Marja Pihlaja