Enterovirukset kuuluvat ihmisten yleisimpiin taudinaiheuttajiin. Tunnetuimpia enteroviruksia ovat poliovirukset, joiden aiheuttamat infektiot ovat onnistuneiden rokotekampanjoiden ansiosta vähentyneet merkittävästi viimeisten vuosikymmenten aikana. Useat muut enterovirukset, jotka eivät aiheuta vakavia oireita, ovat samalla jääneet vähemmälle huomiolle.
Vaikka enterovirusinfektiot aiheuttavat vuositasolla huomattavia yhteiskunnallisia kustannuksia muun muassa kausiflunssan ja enterorokon aiheuttamien sairauspoissaolojen vuoksi, tehokkaita lääkkeitä ei ole yleisessä käytössä. Infektio todennetaankin yleensä vasta, jos tauti uhkaa henkeä ja potilas on jouduttu ottamaan sairaalahoitoon.
– Potilaan hoidon näkökulmasta enterovirusten tunnistaminen lajitasolla ei ole välttämätöntä. Tunnistaminen voisi kuitenkin auttaa ymmärtämään enterovirusten tautikirjoa. Nopea erottelu esimerkiksi bakteerien ja enterovirusten aiheuttamien hengitystieoireiden välillä voisi myös vähentää antibioottien liikakäyttöä, Niila Jouppila sanoo.
Akuuttien infektioiden lisäksi enterovirukset on yhdistetty myös kroonisiin sairauksiin, kuten tyypin 1 diabetekseen ja dilatoivaan eli laajentavaan kardiomyopatiaan. Kroonisten tautiyhteyksien tutkiminen on kuitenkin haastavaa, sillä enterovirusdiagnostiikassa yleisesti käytetty kvantitatiivinen käänteiskopioija PCR-testi ei sovellu aiemmin sairastetun virusinfektion osoittamiseen.
– Näissä tilanteissa tarvitaan immunologiaan perustuvia työkaluja. Niitä ovat esimerkiksi vasta-aineet, joilla virus voidaan värjätä kudosnäytteistä, tai virusproteiinit, joiden vasta-aineita voidaan etsiä potilasnäytteistä infektiohistorian selvittämiseksi, Jouppila kertoo.
Tällaisia vasta-aineita ja proteiineja Jouppila kehitti väitöstutkimuksessaan. Näiden työkalujen avulla enterovirusten kroonisia tautiyhteyksiä voidaan tutkia valmiiksi kerätyistä potilasaineistoista. Tautiyhteyksiä tunnistamalla voidaan edesauttaa rokote- ja lääkeainekehitystä, jolloin voidaan myös ehkäistä pitkäaikaissairauksien syntyä ja hoitaa niiden juurisyitä. Ykköstyypin diabeteksen ja laajentavan kardiomyopatian lisäksi tällaisia tauteja ovat mahdollisesti keliakia, astma ja krooninen väsymysoireyhtymä.
Jouppila on kotoisin Vaasasta. Hän työskentelee tällä hetkellä Heikki Hyödyn johtamassa virologian tutkimusryhmässä, jossa tutkitaan muun muassa virusinfektioiden yhteyksiä autoimmuunisairauksiin.
Väitöstilaisuus keskiviikkona 8. marraskuuta
Filosofian maisteri Niila Jouppilan solu- ja molekyylibiologian alaan kuuluva väitöskirja ”Tools for Studying Enteroviruses and the Serological Immune Responses They Elicit” tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa keskiviikkona 08.11.2023 kello 12 salissa F115 (Arvo Ylpön katu 34 33520, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Sarah Butcher Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Vesa Hytönen Tampereen yliopistosta.