Hyppää pääsisältöön

Neljä uutta luonnontieteiden ja tekniikan akatemiatutkijaa Tampereen yliopistoon

Julkaistu 16.5.2023
Tampereen yliopisto
Aerosolifysiikan mittausvälineitä.
Kuva: Jonne Renvall/Tampereen yliopisto
Suomen Akatemian luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta (LT) on valinnut 59 uutta akatemiatutkijaa. Tampereen yliopistosta akatemiatutkijan rahoituksen saivat Panu Karjalainen, Siddharth Parameswaran Iyer, Payam Shams Ghahfarokhi ja Nikita Durandin.

Suomen Akatemian LT-toimikunta osoitti uusien akatemiatutkijoiden rahoitukseen 35 miljoonaa euroa. Keskimääräinen myöntösumma on noin 590 000 euroa syksyllä alkavalle nelivuotiskaudelle.

Akatemiatutkijan rahoitus on tarkoitettu nuorelle, nopeasti urallaan edenneelle ja kansainvälisesti verkostoituneelle tutkijalle, joka tekee tieteellisesti korkeatasoista, vaikuttavaa ja tiedettä uudistavaa tutkimusta.

Myönnettävä rahoitus ohjataan tutkimusorganisaatiolle, joka hallinnoi rahoituksen käyttöä.

Tehtäviin jätettiin 398 hakemusta, joten rahoituksen sai hieman yli 15 prosenttia hakijoista. Rahoitusta jaettiin nyt ensimmäistä kertaa nuoren tutkijasukupolven rahoitusmuotouudistuksen pohjalta.

Hakemukset arvioitiin kansainvälisistä asiantuntijoista koostuvissa arviointipaneeleissa. Valinnassa painotettiin hakijoiden henkilökohtaista pätevyyttä uravaihe huomioiden. Lisäksi painotettiin tutkimuksen tieteellistä laatua.

Menetelmiä uusiin päästölähdetutkimuksiin kylmässä ilmastossa

Panu Karjalainen kehittää tutkimuksessaan uusia mittaustekniikoita, joiden avulla voidaan määrittää realistisia arvioita useiden ajoneuvoluokkien kaasu- ja hiukkaspäästöistä.

Liikenteen päästöt ovat yksi suurimmista syistä ilmaston lämpenemiseen ja huonoon ilmanlaatuun.

Työliikenteen ja liikkuvien työkoneiden uudistuessa Karjalaisen projekti keskittyy parempaan nanohiukkasten näytteenottoon ja havaitsemiseen sekä tutkii uusiutuvien polttoaineiden roolia ja niiden mahdollisia vaikutuksia.

Akatemiatutkijan projekti yhdistää asiantuntemuksen uusien laitteiden rakentamisesta, yksittäisten ajoneuvojen päästökertoimien ymmärtämisestä useille komponenteille ja kokeellisten tulosten parametroinnista jatkokäyttöön. Lähestymistapa voi tarjota uutta ymmärrystä siitä, kuinka ajoneuvoteknologioiden kehitys vaikuttavaa tulevaisuuteen.

Aromaattisten haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kaasufaasihapettuminen

Siddharth Parameswaran Iyerin tutkimuksen otsikkona on Oxidation without oxidant: High energy aromatic oxidation (HEARO).

Parameswaran Iyer tutkii aromaattisten haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kaasufaasihapettumista. Aromaattiset yhdisteet kuuluvat ihmisen toiminnan aiheuttamien hiilivetypäästöjen luokkaan. Nämä yhdisteet aiheuttavat vakavia terveysriskejä, sillä monet niistä ovat syöpää aiheuttavia ja kaasufaasihapettumisessa muodostuvien aerosolien kautta syynä ennenaikaisiin kuolemiin.

Akatemiatutkijan projekti käyttää kvanttikemian sekä virtausreaktori- ja kammiokokeiden yhdistelmää paljastaakseen uusia aromaattisen hapettumisen reaktioreittejä. Tutkimus tarjoaa paremman yhtäpitävyyden mallien ja mittausten välillä.

Hankkeesta saatava tieto on suunnattu poliittisiin päätöksiin, ja se auttaa pienentämään menneiden, nykyisten ja tulevien ilmastoskenaarioiden epävarmuutta.

Tehokas öljysuihkujäähdytysjärjestelmä sähköautojen moottoreille

Payam Shams Ghahfarokhi tutkii öljysuihkujäähdytysmenetelmän käyttöä sähköautosovellusten sähkömoottoreissa.

Pyrkimys vihreään teknologiaan ja kestävään liikenteeseen lisää kiinnostusta hybridi- ja täyssähköisiin voimansiirtojärjestelmiin. Tarve kevyille ja suuren tehotiheyden moottoreille motivoi kehittämään edistyneitä lämmönhallintajärjestelmiä ja integroimaan niitä perinteisiin jäähdytysmenetelmiin. Öljysuihkujäähdytys on eräs viimeisimmistä tällaisista järjestelmistä.

Tutkimushankkeen tavoitteena on kehittää järjestelmälliset mallinnus- ja suunnittelumenetelmät lämmönhallintajärjestelmien toteuttamiseksi.

Valolla aktivoidut materiaalit biokasvualustojen valmistukseen ja lääkeaineen kontrolloituun vapauttamiseen

Nikita Durandin tutkii valolla aktivoituja materiaaleja.

Valoon reagoivat systeemit hallittuun lääkkeenvapautukseen, kudosteknologiaan ja solupohjaisiin hoitoihin ovat nousseet esiin viime vuosina. Kuitenkin useimmat niistä vaativat valomyrkyllistä ja kudosta heikosti läpäisevää sinistä/UV-valoa.

Ongelma ratkaistaan menetelmällä, joka mahdollistaa valon tuottamisen syvemmällä kudoksessa turvallisella, vähemmän valomyrkyllisellä ja kudosta läpäisevällä punaisella valolla.

Suomen Akatemian tiedote 16.5.2023