Väitös

Natiivipuhujan malli yhä vallalla ruotsin ja suomen kielten yliopisto-opiskelijoiden ajattelussa Suomessa, Ruotsissa ja Ranskassa

Tohtori
Opetusalan uudistusten ja Yleiseurooppalaisen viitekehyksen (CEFR) myötä kielten opetuksessa on alettu korostaa viestinnällisyyttä ja monikielisyyttä. Syntyperäisen kielenpuhujan malli ja oikeaoppisuuden korostaminen mielletään jo monesti menneiden talvien lumeksi.

FM Susanna Hakulisen väitöstutkimuksen lähtökohtana oli lähestyä suomen ja ruotsin kielten oppimista ekologisesta näkökulmasta: kielten valtasuhteet ja asema yhteiskunnassa voisivat mahdollisesti vaikuttaa valituissa oppimistavoissa ja kontakteissa kohdekielen puhujiin. Hakulinen oletti myös, että oppijoiden kokemukset Ruotsissa olisivat eronneet suomalaisten ja ranskalaisten opetus- ja oppimiskokemuksista.

Haastattelu- ja kyselylomakeaineistosta nousevat diskurssit tuovat kuitenkin esiin hyvin samankaltaisia ajattelutapoja oppimiseen liittyen. Väitöstutkimuksen analyysi perustuu Hakulinen kokoamaan aineistoon ja koostuu 90 puolistrukturoidusta teemahaastattelusta, 109 kyselylomakkeesta sekä osallistuvasta havainnoinnista 22 opetusryhmässä 1-2 kuukauden ajalta.

Väitöskirja käsittelee tarkemmin ottaen ruotsin ja suomen kielten opiskelijoiden ja opettajien diskursseista esiin nousseita kieli-ideologioita. Hakulinen tutkii tapoja, joilla vallitsevat syntyperäisyyden, yksikielisyyden ja oikeaoppisuuden kieli-ideologiat heijastuvat osallistujien oppimis- ja opetusprosessiin Suomessa, Ruotsissa ja Ranskassa.

Tutkimustulokset osoittavat, että osallistujat ovat näissä kolmessa maassa omaksuneet syntyperäisyyden ideologian ja nojaavat yhä oletetun yksikielisen natiivipuhujan malliin. Tämä vakinaistunut ajattelutapa rajoittaa oppijoiden mahdollisuuksia identifioida itsensä positiivisella tavalla legitiimiksi kohdekielen puhujaksi.

- Jotta kielenoppijat voisivat kokea itsensä monikielisinä ja osaavina puhujina, voi olla suotavaa, että vallitsevia ajattelutapoja muutetaan ja lakataan lokeroimasta oppijoita pelkästään toisen kielen käyttäjinä, joiden kielitaito on puutteellinen, Hakulinen toteaa.

Hakulinen suorittaa kaksoistutkinnon Tampereen yliopistossa ja Sorbonnen yliopistossa.

FM Susanna Hakulisen kielitieteen alaan kuuluva väitöskirja Idéologies linguistiques dans l'enseignement et l’apprentissage du suédois et du finnois. Etude ethnographique en contexte universitaire en France, en Suède et en Finlande tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa lauantaina 25.1.2020 klo 9.00 alkaen, D 223, Maison de la Recherche, 28, rue Serpente, 75006 Paris. Vastaväittäjänä toimii yliopistonlehtori Jérémi Sauvage Paul Valéry Monpellierin yliopistosta. Kustoksena toimii yliopistonlehtori Carita Klippi  informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnasta.

Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1449-1