Monet lapset ja nuoret kohtaavat valitettavasti toistuvia traumaattisia tapahtumia muun muassa perheväkivallan tai sodan seurauksena. Tällaisista kokemuksista aiheutuvien stressioireiden hoitoon on kehitetty psykoterapeuttisia menetelmiä, mutta tutkitusti toimivan hoidon saatavuus ja hoitoon ohjautuminen ovat ongelmia sekä Suomessa että globaalisti. Hoitojen kehittämisen ja soveltamisen kannalta olisi myös ensiarvoisen tärkeää ymmärtää, miten ne toimivat.
Psykologian maisteri Samuli Kangaslammen väitöstutkimuksessa tarkasteltiin uuden lyhytterapeuttisen hoitomuodon, narratiivisen altistusterapian, soveltuvuutta ja vaikuttavuutta moninkertaisesti traumatisoituneiden lasten ja nuorten traumaperäisten stressioireiden hoidossa suomalaisessa terveydenhuoltojärjestelmässä.
Terapiamuodossa käydään 6–12 tapaamisen aikana kerronnallisesti läpi traumaselviytyjän koko elämäntarina ja käsitellään ja kuvaillaan traumatapahtumia yksityiskohtaisesti osana tätä tarinaa.
Tutkimuksessa selvitettiin lisäksi traumahoidoille keskeisiä psykologisia muutosmekanismeja eli reittejä, joiden kautta stressioireisiin voidaan vaikuttaa, sekä Suomessa että Gazan kaistaleella, Palestiinassa.
- Nykyisen tietämyksemme ja tämän tutkimuksenkin valossa myös lasten ja nuorten traumaperäisiä stressioireita hoidetaan parhaiten käsittelemällä traumaa varsin yksityiskohtaisesti. Vaikka tämä saattaa olla haastavaa sekä potilaille että heitä hoitaville ammattilaisille, traumaan keskittyvää hoitoa ei tulisi lykätä silloin, kun se on selvästi tarpeen, toteaa Kangaslampi.
Narratiivista altistusterapiaa oli mahdollista toteuttaa turvallisesti ja onnistuneesti suomalaisen terveydenhuoltojärjestelmän yksiköissä, sekä Suomessa syntyneiden, fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa kokeneiden, että ulkomailla syntyneiden, sotakokemusten traumatisoimien lasten ja nuorten hoidossa. Erityisesti se näyttää soveltuvan erikoissairaanhoidon avopalveluihin.
Terapiamuoto helpotti lasten ja nuorten stressioireita vähintään yhtä hyvin kuin aiemmin käytössä olleet menetelmät, mahdollisesti myös jonkin verran tehokkaammin.
Suomessa ja Palestiinassa toteutettujen tutkimusten ja aiempia tutkimuslöydöksiä läpikäyneen katsauksen perusteella trauman muokkaamiin haitallisiin ajatuksiin vaikuttaminen on traumahoitojen tärkeä vaikutusreitti sekä aikuisilla että lapsilla ja nuorilla.
Useita traumaattisia kokemuksia läpikäyneillä lapsilla haitalliset ajatukset saattavat kuitenkin olla erityisen juurtuneita. Esimerkiksi ajatus siitä, että maailma on ennustamaton ja jatkuvasti vaarallinen paikka voi olla ollut epävarmoissa ja väkivaltaisissa oloissa kasvaneelle lapselle hyödyllinenkin uskomus. Siksi sitä on myöhemmin turvallisissakin oloissa vaikea muuttaa, vaikka se aiheuttaa oireilua. Useissa traumahoidoissa pyritään lisäksi vaikuttamaan traumamuistoihin ja niiden nivoutumiseen osaksi elämäntarinaa. Tämän vaikutusreitin merkityksestä hoidon tuloksellisuudessa saatiin vasta nyt ensimmäisiä viitteitä.
Samuli Kangaslampi on syntyisin Kangasalta ja laillistettu psykologi ja tutkija. Hän on työskennellyt psykiatrisissa sairaaloissa Pirkanmaalla ja Satakunnassa sekä yliopisto-opettajana Tampereella.
Psykologian maisteri Samuli Kangaslammen mielenterveyspsykologian alaan kuuluva väitöskirja Mechanisms of change in psychological treatment of posttraumatic stress symptoms among children and adolescents tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 6.9.2019 klo 12, Linna-rakennuksen Väinö Linna -salissa, Kalevantie 5. Vastaväittäjänä toimii professori Panos Vostanis Leicesterin yliopistosta. Kustoksena on dosentti Kirsi Peltonen yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.
Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1188-9
TAMPEREEN YLIOPISTON TIEDOTE 26.8.2019