Tutkimus keskittyy kolmeen kielen ydinalueeseen: kielen prosessointiin, käyttöön ja puhujien asenteisiin. Tutkimus osoittaa, että kielten oppijat soveltavat ei-seksistisen kielen strategioita oman äidinkielensä lähtökohdista: espanjan puhujat käyttävät suomen puhujia enemmän sukupuolittuneita muotoja englannin kielessä.
Espanjanpuhujat suosivat feminiinisiä muotoja poetess, authoress ja actress puhuessaan naisista sekä tuplapronomineja he/she silloin kun henkilön sukupuoli ei ole tiedossa. Espanjan puhujat pyrkivät toisaalta välttämään maskuliinimonikkoja äidinkielessään, joissa maskuliinisella muodolla viitataan molempiin sukupuoliin, kuten esimerkiksi ¡hola chicos! (suom. hei pojat/tyypit!) tai amigos ‘(suom. kaverit, ystävät, miespuoliset). Feminiinimuotojen ja tuplapronominien käyttö taas korostaa naisia. Tällaiset sanat voivat kuitenkin olla ongelmallisia englannissa.
Suomenpuhujat puolestaan käyttävät kauttaaltaan sukupuolineutraaleja muotoja. Tutkimuksessa toteutettujen kyselylomakkeiden vastausten perusteella näyttää siltä, että suomenkielen puhujat eivät ole tottuneet ilmaisemaan sukupuolta suomen kielessä ja kokevat käytännön seksistiseksi.
– Tämä ei tarkoita, että suomessa käytetään vain sukupuolettomia muotoja ja espanjassa vain sukupuolittuneita sanoja. Joissain tapauksissa sekä espanjalaiset että suomalaiset käyttivät yksikkömuotoista they-pronominia ja sukupuolettomia substantiiveja kuten poet tai chair, tutkija Mónica Sánchez-Torres korostaa.
Kieliopilliset suvut eivät määritä kielen seksistisyyttä
Tutkimuksessa tarkasteltiin myös kielenkäyttäjien asenteita. Tulokset osoittavat, että seksistisestä kielestä ja sen käytöstä keskusteleminen on espanjankielisille suomen puhujia tutumpaa, mikä voi johtua siitä, että seksistinen kieli on ollut laajasti esillä espanjalaisessa mediassa.
Suomessa keskustelu käynnistyi varsinaisesti vasta vuonna 2017, kun Aamulehti ilmoitti pääkirjoituksessaan lopettavansa sukupuolittuneiden ammattinimikkeiden käytön. Tutkimus osoittaa, että kieliopillisia sukuja ilmaisevia kieliä pidetään muita kieliä seksistisempinä. Kieliopilliset suvut eivät kuitenkaan määritä kielen seksistisyyttä.
– Suomen kielen puhujat pitävät äidinkieltään melko neutraalina, koska siitä puuttuvat kieliopilliset suvut. Sukupuolta voi kuitenkin ilmaista monin eri tavoin, mikä mahdollistaa seksistisen viestinnän. Espanjan puhujalle olisi taas täysin käsittämätöntä käyttää naisesta nimitystä puhemies, tai spokesman englanniksi samalla väittäen, että sana on neutraali eikä siinä viitata sukupuoleen, Sánchez-Torres kertoo.
Kielenopetuksessa on opetettava ei-seksististä kieltä
Tutkimuksen merkittävin tulos on se, että suurin osa tutkimukseen osallistujista on sitä mieltä, että kielenopetuksessa pitää opettaa ei-seksististä kieltä. Oppijalla ei välttämättä ole ymmärrystä sanojen konnotaatioista eli sivumerkityksistä. Kielenoppimisen yhteydessä on edelleen mahdollista omaksua sanoja ja ilmauksia, joita voidaan pitää kontekstissaan seksistisinä tai jopa syrjivinä.
– Miksi kutsumme esimerkiksi henkilöä, joka jakaa postia, jos emme tiedä hänen sukupuoltaan? Onko se postperson, postie tai mail carrier? Monet kielenoppijat eivät tunne lainkaan sukupuolettomia vaihtoehtoja. Ei-seksistisen kielen opettaminen ei ole oikean ja väärän opettamista. Se tarkoittaa sitä, että oppijalle tarjotaan erilaisia vaihtoehtoja esimerkiksi edellä kuvattuihin kielenkäyttötilanteisiin, sanoo Sánchez-Torres.
Sánchez-Torres toivoo, että hänen tutkimuksensa ylläpitää keskustelua seksistisestä kielestä erityisesti monikielisissä ja monikulttuurisissa ympäristöissä. Kielten oppijat kohtaavat eri kieliyhteisöissä erilaisia haasteita.
– Jos jäit miettimään, millä nimellä postia jakavaa henkilöä kutsutaan, vastaus on tässä: postperson ei ole mahdollinen vaihtoehto. Amerikanenglannissa suositaan mail carrier -sanaa. Iso-Britanniassa puolestaan letter carrier on yleisin, mutta puhekielessä käytetään myös sanaa postie, Sánchez-Torres kiteyttää.
Tohtorikoulutettava Mónica Sánchez-Torres syntyi ja kasvoi Espanjan Guadalajarassa. Hän on asunut ja opiskellut Englannissa ja Itävallassa ennen muuttoa Suomeen vuonna 2012. Hän on parhaillaan vanhempainvapaalla, mutta toivoo voivansa jatkaa tutkijan uraansa Suomessa.
Väitöstilaisuus perjantaina 14. huhtikuuta
FM Mónica Sánchez-Torresin englantilaisen filologian alaan kuuluva väitöskirja In the Eye of the Beholder: Processing, use, and attitudes towards (non-)sexist language in a second language tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa periantaina 14. huhtikuuta 2023 kello 12 Päätalon salissa D11. Vastaväittäjänä toimii professori Anne Pauwels (SOAS University of London). Kustoksena toimii professori Juhani Klemola Tampereen yliopistosta.
Tutustu väitöskirjaan verkossa.
Seuraa väitöstilaisuutta etäyhteydellä.
Väitöstilaisuuden kieli on englanti.
Kuva: Mirella Mellonmaa