Synnytyksen edistymisessä keskeinen asia ovat supistukset: supistuksia pitää olla riittävästi mutta niitä ei saa olla liikaa, koska liiallinen supistelu voi altistaa sikiön happeutumishäiriölle. Supistuksia seurataan synnytyksen aikana, jotta sikiön mahdollinen ahdinko voidaan havaita.
Milla Juhantalo selvitti väitöstutkimuksessaan, miten supistusaktiivisuus synnytyksen aikana vaikuttaa vastasyntyneen vointiin ja happeutumishäiriön merkkeihin. Yhteensä 1504 synnytystä käsittävässä tutkimuksessa verrattiin kohdunsisäistä mittausmenetelmää kohdun ulkopuoliseen menetelmään.
Kohdunsisäisen menetelmän todettiin hyödyttävän vastasyntynyttä, mikäli synnytyksen aikana kehittyi korioamnioniitti eli istukan ja sikiökalvojen tulehdus.
– Tutkimus toi uutta tietoa kohdunsisäisen supistusseurannan hyödyistä korioamnioniitin yhteydessä. Aiemmissa tutkimuksissa menetelmien välillä ei ole todettu eroa vastasyntyneen voinnissa, mutta tässä ryhmässä ero osoittautui kohdunsisäisen menetelmän eduksi, Juhantalo sanoo.
Tutkimuksen perusteella vastasyntyneen happeutumishäiriön mittarina oleva napavaltimon pH laskee lineaarisesti supistusaktiivisuuden noustessa. Tämä havaittiin synnyttäjiltä, joilta kohdunsisäinen supistusseuranta oli tiedossa. Supistukset analysoitiin neljän tunnin ajalta ennen synnytystä.
Liiallinen supistusaktiivisuus todettiin rasitteeksi sikiölle erityisesti, jos synnyttäjällä on kohonnut verenpaine, sokeriaineenvaihdunnan häiriö, odottaja tupakoi tai mikäli synnytyksen aikana kehittyy korioamnioniitti. Myös kiireelliset synnytystoimenpiteet sikiön happeutumishäiriön ehkäisemiseksi lisääntyivät supistusaktiivisuuden nousun myötä.
Tarve supistusten tarkkailulle kasvaa
Käynnistettyjen synnytysten osuus on lisääntynyt 10–15 vuoden aikana synnyttäjien ikääntymisen, lihavuuden ja raskauskomplikaatioiden, kuten sokeriaineenvaihduntahäiriöiden ja verenpaineongelmien lisääntyessä. Synnyttäjien perussairauksien myötä myös istukan toimintahäiriöiden riski kasvaa.
Nykyisin suomessa jo 35 % synnytyksistä käynnistetään, ja näissä tilanteissa kohdun supistuksia usein tehostetaan lääkkeellisesti oksitosiinilla. Juhantalon väitöstutkimus vahvistaa aiempaa tutkimusnäyttöä, jonka mukaan oksitosiinia on syytä annostella varoen, jotta vältetään liian korkea supistusaktiivisuus.
– Synnyttäjien ikääntyminen lisää komplikaatioriskejä ja kasvattaa synnytysten monitoroinnin tarvetta. Väitöstutkimuksen löydökset vahvistavat, että supistusseuranta on hyödyllistä vastasyntyneen kannalta, Juhantalo toteaa.
Lääketieteen lisensiaatti Milla Juhantalo on kotoisin Kankaanpäästä. Hän on valmistunut Tampereen yliopistosta lääkäriksi vuonna 2003 ja erikoislääkäriksi vuonna 2016. Juhantalo työskentelee Tampereen yliopistollisessa sairaalassa naistentautien ja synnytysten erikoislääkärinä ja pitää vastaanottoa Pihlajalinnassa.
Väitöstilaisuus perjantaina 19. syyskuuta
LL Milla Juhantalon naistentautien ja synnytysten alaan kuuluva väitöskirja Uterine Contractile Activity in Labor and Neonatal Outcome tarkistetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 19.9.2025 klo 12 alkaen Kaupin kampuksella, Arvo-rakennuksen auditoriossa F114. Vastaväittäjänä toimii dosentti Pia Villa Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Hannele Laivuori Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.