Mikrobien kohtaaminen voi muuttaa ajattelua – tutkimus yhdisti tieteen ja taiteen
Tutkimukset osoittavat, että kaupunkien ympäristön mikrobien monimuotoisuuden väheneminen on yhteydessä lasten sairauksien riskin kasvuun. Taideteoksen Hämeenlinnaan ja Tampereelle sijoitettavat julisteet sekä Hippalot-festivaalilla esillä oleva installaatio yhdistävät laajamittaisen biologisen monimuotoisuuden vähenemisen ja dysbioosin, eli lasten suolistomikrobiston epätasapainon.
– Ihmiset ovat todellisuudessa ekosysteemejä, joissa elää lukemattomia mikrobeja. Kun tähän kiinnitetään enemmän huomiota, se muuttaa varmasti ihmisten tapaa ymmärtää maailmaa ja käynnissä olevaa biodiversiteettikriisiä, selittää varhaiskasvatuksen professori Zsuzsa Millei, joka johtaa Mikrobilapsuus-hanketta.
Taiteilijat Erika Aalto ja Eva Bubla loivat suolistoinstallaation, joka tarjosi erilaisia aktiviteetteja. Installaatio kutsui lapset ja perheet tutkimaan suolistoa, kommunikoimaan mikrobien kanssa sekä uppoutumaan käsillään maaperän mikrobimaailmaan luomalla kompostipitoisesta maaperästä, savesta ja siemenistä siemenpalloja.
– Taide tarjoaa monia tapoja, joilla voimme ymmärtää mikrobeja. Voimme tutkia sekä todellisia että kuvitteellisia mikrobeja, mikä mahdollistaa monenlaisia kiinnostavia kokemuksia, Aalto selittää.
Kuva: Eva Bubla
Kuva: Eva Bubla– Suolisto-installaatiolla halusimme herättää lapset ja heidän mukanaan olevat aikuiset pohtimaan, millaisen kodin he tarjoavat pienille näkymättömille ystävillemme, Eva Bubla jatkaa.
Lähes 2000 kävijää nautti täysin siemauksin mahdollisuudesta matkustaa suoliston eri osissa ja kohdata mikrobeja eri muodoissa – nähdä niitä, kuulla niitä ja jopa ”tavata” niitä äänitaiteilija Tuure Tammen luovan äänitulkinnan kautta.
Taideteoksen tutkimustausta
Tampereen yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan tutkijat ja taiteilijat hyödyntävät taiteeseen ja tieteeseen perustuvia käytäntöjä yhteistyössään Tahmelan-päiväkodin kanssa, joka on Suomen ensimmäinen mikrobipäiväkoti.
Tavoitteena on auttaa päiväkodin lapsia ja heidän opettajiaan ymmärtämään näkymättömien mikrobien olemassaoloa ja niiden merkitystä elämässämme. Tutkimusprojektissa pyritään ymmärtämään ja vaalimaan monimutkaisempia suhteita mikrobien kanssa. Mikrobit ovat elämän perusta, eikä niitä pidä nähdä pelkästään negatiivisessa valossa.
– Meillä on taipumus ajatella mikrobeja tappamisen kohteina. Käytämme desinfiointiaineita mikrobeista eroon pääsemiseksi, mutta emme täysin ymmärrä, että kehomme ei ainoastaan koostu mikrobeista, vaan on myös syvästi riippuvainen niistä, Millei selittää.
Hänen esimerkeissään mikrobit osoittautuvat tärkeiksi immuunijärjestelmän toiminnalle ja ruoansulatukselle. Liian puhdas ympäristö voi lisätä immuunipuutosten, ihosairauksien, allergioiden, autoimmuunisairauksien ja ruoansulatuskanavan sairauksien riskiä.
Tutkimusprojekti alkoi elokuussa 2024 Aallon ja Bublan luomalla taidetyöpajalla. Se järjestettiin Tahmelan Hennerin avoimen varhaiskasvatuksen yksikössä osana Tampereen kansainvälistä Mukamas-nukketeatterifestivaalia.
Työpajan aikana lapset kuuntelivat tarinoita mikrobeista ja loivat luonnonmateriaaleista pienoismikrobeja. Sitten he sijoittivat mikrobit kuvitteellisiin ympäristöihin luodakseen omia tarinoitaan.
– Saimme palautetta, että lapset eivät vain nauttineet mikrobeista, vaan jatkoivat niiden hoitamista myös työpajan jälkeen. He veivät mikrobit kotiin ja laittoivat ne nukkumaan, Aalto kertoo.
Olemme osa ympäristöä
Eva Bublan mukaan yksi ”Making Kin with Microbes” -taideteoksen keskeisistä viesteistä on, että ihmiset eivät ole erillisiä ympäristöstään. Toimintamme vaikutukset ei-inhimilliseen luontoon heijastuvat takaisin meihin. Kun elämme biodiversiteetiltään köyhissä kaupunkiympäristöissä, suolistomme mikrobiomin monimuotoisuus kärsii.
Monet installaatiossa vierailleet lapset ja jopa jotkut vanhemmat epäröivät koskettaa mikrobeja sisältävää maaperää. Monille ihmisille opetetaan jo nuorena, että muta on likaista ja sitä tulisi välttää.
– Tämä on huolestuttavaa, koska altistuminen kompostia sisältävän maaperän mikrobeille voi itse asiassa auttaa lapsia kehittämään terveen kehon, Millei toteaa.
Muutos edellyttää toimintaa
Projektitutkija Jan Varpanen kertoo, että festivaalin kävijät olivat aidosti kiinnostuneita ja avoimia oppimaan aiheesta. Hän toivoo, että perheet jakavat kokemuksensa myös muille.
Eva Bubla jatkaa ja kertoo, kuinka tällaiset projektit voivat luoda dominoefektin, jossa hetket ja kohtaamiset auttavat muuttamaan asioita ja viemään niitä eteenpäin pitkällä aikavälillä.
– On tärkeää lisätä tietoisuutta, luoda vuoropuhelua ja muuttaa asenteita. Avainasemassa on vaikuttaa tärkeimpien sidosryhmien toimintaan. Taide on voimakas muutoksen katalyytti, Bubla lisää.
