Mikä on realismia, mikä taas idealismia? Näitä perimmäisiä kysymyksiä on pohdittu vähintäänkin vuosisatoja, ja nyt pohtijoiden joukkoon on liittynyt myös historian oppiaineesta väittelevä FM Mikko Pollari.
– Realismin ja idealismin vastakkainasettelu on askarruttanut minua niin kauan kuin muistan. Se on myös keskeinen teema itselleni tärkeässä kaunokirjallisuudessa, kuten vaikkapa Mika Waltarin Sinuhessa, Pollari toteaa.
Realismin ja idealismin suhteessa Pollaria on vaivannut realistisuuteen kykeytyvä ajatus objektiivisuudesta. Realistina itseään pitävä antaa ymmärtää tietävänsä, miten asiat todella ovat ja nimeää poikkeavat näkökannat idealismiksi, haihatteluksi.
– Realistisuudelle on ominaista vetoaminen kylmiin tosiasioihin, mutta näennäisestä objektiivisuudestaan huolimatta sekin on subjektiivisten käsitysten kyllästämää, Pollari kiteyttää.
Pollarin väitöskirjan kiinnostuksen kohde onkin se, mitä nämä käsitykset ovat. Miten ne vaikuttavat siihen, millaisena maailma näyttäytyy, ja myös siihen, miten sitä muutetaan?
Pollari paneutui aiheeseen historiallisen aineiston kautta. Hän tutki 1900-luvun alun työväenlehtien Työmiehen Illanvieton ja Amerikan Suomalaisen Työmiehen linjakeskusteluja, jotka molemmat kietoutuivat tuolloin pinnalla olleen teosofian opin ympärille.
– Teosofian ja työväenaatteen suhdetta koskeva keskustelu oli kannaltani otollinen aineisto, koska niiden välisessä rajanvedossa keskeistä oli juuri todellisuudentajuisuuteen vetoaminen. Realistista työväenaatetta rakennettiin suhteessa idealismina esitettyyn teosofiaan, kertoo Pollari.
Pollari muodosti aineistonsa analyysin pohjalta käsitteellisiä työkaluja, joiden on tarkoitus soveltua realismiin vetoavan argumentoinnin tarkasteluun yleisemminkin. Seuraavaksi hän haluaisikin koetella käsitteistönsä soveltuvuutta 2000-lukulaisen ilmastokeskustelun ja siinä esiintyvän “ilmastorealismin” tutkimiseen.
– Päämääräni on ilmastokeskustelun parempi ymmärtäminen, mutta myös siihen vaikuttaminen. Haluaisin tuoda käsitteeni mukaan keskusteluun ja myötävaikuttaa sen kulkuun – tehdä osallistuvaa aatehistoriaa, päättää Pollari.
Filosofian maisteri Mikko Pollarin historian alaan kuuluva väitöskirja Ajattelu- ja puhetavat aatehistoriallisina käsitteinä: Työmiehen Illanvieton ja Amerikan Suomalaisen Työmiehen linjakeskustelut 1900-luvun alussa tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 4.6.2021 kello 12 alkaen Arvo-rakennuksen auditoriossa F114, Arvo Ylpön katu 34. Vastaväittäjänä toimii dosentti Heini Hakosalo Oulun yliopistosta. Kustoksena toimii professori Pirjo Markkola.
Väitöstilaisuutta voi seurata etäyhteydellä.
Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa
http://hdl.handle.net/10138/329941
Kuva: Jukka Salminen