Tiedote

Luottamus asiantuntijoihin vahvaa koronakriisissä, mutta epäilijöitäkin löytyi

viitekuvassa musta kaksikasvoinen hahmo, jolla kaksi punaista sydäntä
Suomalaiset luottivat keväällä ja kesällä 2020 varsin vahvasti hallitukseen, viranomaisiin sekä THL:n ja yliopistojen tutkijoihin koronakriisin käsittelyssä. Myös Ylen ja MTV:n uutisiin luotettiin kriisin raportoinnissa. Naiset ja miehet kuitenkin luottivat eri tahoihin. Perussuomalaisten kannattajat poikkesivat muiden puolueiden kannattajista siinä, keneen he luottivat.

— Enemmistö suomalaisista pyrki noudattamaan viranomaisohjeita ja hyväksyi tilanteen, jossa terveys laitettiin taloudellisten laskelmien ja yksilönvapauksien edelle koronakevään aikana, kertoo professori Piia Jallinoja Tampereen yliopistosta.  

Jallinojan ja Helsingin yliopiston professori Esa Väliverrosen juuri julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten luottamusta instituutioihin, asiantuntijoihin ja uutismediaan koronakriisin käsittelyssä huhtikuussa ja kesäkuussa 2020. Tutkittavina olivat myös yksilön vapauteen ja vastuuseen liittyvät asenteet.

Tutkimus osoitti, että naiset suhtautuvat miehiä myönteisemmin THL:n toimintaan ja Yle Uutisiin, miehet puolestaan sosiaalisen median vaikuttajiin. Perussuomalaiset erosivat lähes kaikkien muuttujien suhteen muista puolueista: he olivat kriittisimpiä THL:ää, STM:ää, Yle Uutisia sekä viranomaisten rokotetietoa kohtaan.

— Johdonmukaisin ja voimakkain ennustava tekijä epäluottamukselle oli se, että kannatti perussuomalaisia. Lisäksi miehet ja vain peruskoulun, ammattikoulun tai vain lukion suorittaneet olivat epäluuloisimpia useita instituutioita kohtaan. Vastaavasti perussuomalaisten kannattajat, miehet ja nuoret vastaajat todennäköisimmin suosivat aktiivisia somevaikuttajia koronaepidemian ennustamisessa, Jallinoja kertoo.

Kriisissä luottamuksen merkitys korostuu

Tutkijat ovat 2010-luvulta lähtien keskustelleet asiantuntijoiden haastamisesta mediassa ja asiantuntijoiden arvon laskusta suhteessa sosiaalisen median vaikuttajiin.

— Yksi juonne keskustelussa on kysymys luottamuksen mahdollisesta kasvusta merkittävän kriisin aikana – kansalaiset ikään kuin asettuisivat johtajien ja asiantuntijoiden lähelle, ”lipun juurelle”. Koronapandemian kaltaisten kriisien kohdalla tällaisen luottamuksen on arveltu olevan erityisen tärkeää, sillä luottamus lisää kansalaisten halukkuutta noudattaa terveysviranomaisten antamia ohjeita, Väliverronen sanoo.

Tiedeinstituutioita koskeva luottamus oli varsin korkea Suomessa jo ennen koronaa ja tämä tilanne pysyi koronakevään aikana.

Osa kansalaisista epäluuloisia tutkijoita ja viranomaisia kohtaan

— Tutkimuksemme kuitenkin osoitti, että osa suomalaisista on johdonmukaisen epäluuloisia kansallisia tiede- ja viranomaisinstituutioita kohtaan. Osa ei luottanut näihin tahoihin, piti tietoja koronan vaarallisuudesta liioiteltuina ja oli huolissaan yksilönvapauksien rajoituksista korona-aikana.

Perussuomalaisten kannattajista 39 prosenttia arvioi, että THL on hoitanut koronakriisin hyvin. Yhtä moni arvioi, että Suomen hallitus on hoitanut koronakriisin hyvin ja vain reilu viidennes luotti somevaikuttajiin enemmän kuin terveysviranomaisiin.

— Tätä tulkintaa tukee aikaisempien tutkimusten havainto, että oikeistopopulistien kritiikki ei kohdistu kaikkeen tieteeseen tai tieteeseen kokonaisuutena, vaan luottamus ja kritiikki ovat valikoivia. Näin ollen kritiikki kohdistuu tiettyihin tutkimusaloihin ja -aiheisiin, kuten ilmastonmuutos, rokotukset, terveystutkimus, maahanmuutto ja monikulttuurisuus, muistuttaa Esa Väliverronen.

Kysely on toistettu lokakuussa 2020 ja maaliskuussa 2021.

Tutkimus on osa Suomen Akatemian Media ja yhteiskunta -ohjelman rahoittamaa Mediating expertise and scientific knowledge in public debates on health -hanketta sekä Helsingin Sanomain Säätiön rahoittamaa Koronakriisin julkinen dynamiikka -hanketta.

Piia Jallinoja ja Esa Väliverronen: Suomalaisten luottamus instituutioihin ja asiantuntijoihin COVID-19 -pandemiassa. Media ja viestintä. 2021, 44, 1, s. 1-24.

Lisätietoja:
Terveyssosiologian professori Piia Jallinoja, piia.jallinoja [at] tuni.fi
Tampereen yliopisto
Viestinnän professori Esa Väliverronen, esa.valiverronen [at] helsinki.fi
Helsingin yliopisto
 

TAMPEREEN YLIOPISTON TIEDOTE 30.3.2021
 

Kuva: Jonne Renvall

Uusimmat uutiset kategoriassa Tiedote

Uusimmat uutiset