Väitös

Luonnossa liikkumisesta helpotusta stressiin

Tytti Pasanen. Kuva: Potrettipaja
Liikunnan tunnettujen terveyshyötyjen lisäksi liikuntaympäristöllä on merkitystä hyvinvoinnin kannalta. Mitä useammin ihminen liikkuu luontoympäristöissä, sitä parempaa on hänen psyykkinen hyvinvointinsa. Stressaantuneet arvioivat hyötyvänsä luontoliikunnasta eniten.

Vähäinen liikunta on kansanterveydellinen ja -taloudellinen ongelma. Lisäksi väestön keskittyessä kasvukeskuksiin paineet tiivistää rakennuskantaa kasvavat, jolloin liikuntaan tai muuhun virkistyskäyttöön sopivien viherympäristöjen määrä asutuksen lähellä voi vähentyä.

Filosofian maisteri Tytti Pasanen havaitsi väitöstutkimuksessaan, että luontoympäristöissä liikkumisella on liikunnan tunnettujen hyötyjen lisäksi myönteinen yhteys sekä välittömiin arvioihin liikunnan jälkeisestä olotilasta että pidempikestoiseen hyvinvointiin. Sisällä tai ulkona muualla kuin luonnossa liikkumisesta ei vastaavia yhteyksiä löytynyt. Toisaalta erot arvioissa olivat pieniä, ja esimerkiksi itsetunnon koettiin kohenevan eniten sisäliikunnan jälkeen.

Kyselytutkimuksessa eniten hyötyä luontoliikunnasta kokivat saaneensa ne, jotka hakeutuivat luontoon lieventääkseen stressiä. Tämän lisäksi merkitystä oli sillä, mihin luontokäyntien aikana huomio kiinnittyi. Keskittyminen omiin ajatuksiin ja tuntemuksiin, omaan tekemiseen sekä ympäröivään luontoon olivat kaikki yhteydessä parempaan mielialaan luontokäynnin jälkeen. Väitöksessä tutkittiin myös, voisiko luonnossa kävelyn myönteisiä vaikutuksia tehostaa tekemällä rentoutumiseen ja elpymiseen tähtääviä harjoitteita.

Kahdessa kenttäkokeessa osallistujat kävelivät 4-6 kilometriä kaupunkipuistossa tai metsämäisessä ympäristössä. Keskimäärin mieliala koettiin paremmaksi kävelyn jälkeen kuin ennen sitä, mutta harjoitteilla ei ollut mielialan kannalta merkitystä. Tarkkaavuuden ylläpito sen sijaan koheni hieman niillä, jotka tekivät harjoitteita.

- Stressaantuneiden aika on usein kortilla, joten helppo pääsy luontoon tulisi taata myös tiiviimmin rakennetuissa asuinympäristöissä. Kynnys lähteä esimerkiksi kävelylle lähiluontoon pitäisi pitää matalana myös kansanterveydellisistä syistä, Tytti Pasanen kertoo.

Väitöstutkimus perustui kenttäkokeiden lisäksi kahteen valtakunnalliseen ulkoilukyselyyn, joista laajemmassa vastaajia oli yli kolme tuhatta. Kenttäkokeisiin osallistui noin 250 vapaaehtoista.

Tutkimuksessa liikuntaympäristöt jaettiin kolmeen ryhmään: sisätilat, rakennetut ulkoympäristöt kuten urheilukentät ja kadut sekä luontoympäristöt kuten metsät ja kaupunkipuistot. Psyykkisellä hyvinvoinnilla tarkoitettiin sitä, kuinka onnellisia, rauhallisia, hermostuneita ja masentuneita vastaajat arvioivat olleensa viimeisten neljän viikon aikana.

Tytti Pasanen on kotoisin Pieksämäeltä ja työskentelee Tampereen yliopistossa väitöskirjatutkijana. Väitöskirjan osatutkimukset toteutettiin yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen sekä Melbournen yliopiston tutkijoiden kanssa, ja sitä rahoittivat Suomen Akatemia, Koneen säätiö sekä Tampereen yliopisto.

FM Tytti Pasasen psykologian alaan kuuluva väitöskirja Everyday physical activity in natural settings and well-being: Direct connections and psychological mediators tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa lauantaina 11.1.2020 klo 12 alkaen Linna-rakennuksen Väinö Linna -salissa, Kalevantie 5. Vastaväittäjänä toimii professori Richard Mitchell Glasgow’n yliopistosta. Kustoksena toimii professori Kalevi Korpela.

Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1378-4

Kuva: Potrettipaja