Leukemia on lasten yleisin syöpä. Siihen sairastuu Suomessa vuosittain noin 50 lasta ja nuorta. Yleisin lapsilla diagnosoitu leukemiatyyppi on akuutti lymfaattinen leukemia eli ALL. Se voidaan luokitella alkuperän mukaan B- tai T-solulinjan taudeiksi. Valtaosa lasten ALL:sta kuuluu B-linjan tauteihin. Niiden ennuste on hyvä, nykyään potilaista noin 90 % paranee pysyvästi. T-ALL:in kohdalla yli 80 % on elossa viiden vuoden kuluttua.
Uusiutuessaan ALL:n ennuste on selvästi heikompi, ja erityisesti T-ALL on huonosti parannettavissa uusiutumisen jälkeen. ALL:n hoito kestää yli kaksi vuotta ja aiheuttaa merkittäviä haittavaikutuksia hoitojen aikana ja niiden jälkeen. Tämän vuoksi tarvitaan kohdennettuja hoitoja ja täsmällisempää taudin luokittelua.
B-linjan ALL voidaan luokitella tarkemmin kuin T-linjan ALL leukemiasolujen geneettisten muutosten perusteella. Noin neljännes lapsuusiän ALL-tapauksista edustaa ETV6::RUNX1-alatyyppiä. Vaikka ennuste onkin erittäin hyvä, tuntemattomasta syystä pieni osa potilaista reagoi huonosti alkuvaiheen lääkehoidolle. Heillä on myös selvästi lisääntynyt riski taudin uusiutumiselle.
– Väitöstutkimukseni tavoitteena oli selvittää huonon hoitovasteen taustalla olevia geneettisiä tekijöitä. Hyödynsin tutkimuksessani uusia menetelmiä, joilla voidaan kartoittaa koko perimä, ja potilailta kerättyjä leukemianäytteitä, Laura Oksa kertoo.
Tutkimuksessa selvisi, että niistä soluista, jotka reagoivat hoitoon nopeasti, puuttui pätkä kromosomin 12 lyhyestä käsivarresta. Soluista puuttui lisäksi tunnettu syöpägeeni KRAS. Lisäksi solut, jotka reagoivat hoitoon nopeasti, jakautuivat aktiivisemmin. Tämä saattaa selittää paremman hoitovasteen.
Niissä soluissa, jotka vastasivat hitaasti hoitoon, havaittiin muuntumista kypsempien B-solujen kaltaisiksi. Yleisesti ETV6::RUNX1-alatyypin leukemiasolut ovat epäkypsän B-solun kaltaisia. Solujen erilaistuminen kypsemmäksi B-soluksi saattaa antaa leukemiasoluille kasvuedun signaloinnin kautta, joka on tyypillistä kypsille B-soluille.
– Tunnistimme useita geneettisiä muutoksia ja leukemiasolujen sisäisiä biologisia prosesseja, jotka erottavat eri tavalla lääkehoidolle reagoivat leukemiasolut. Juuri tällaista tietoa tarvitaan hoitojen yksilöllisempää kohdentamista varten, Oksa sanoo.
Oksa tutki väitöstyössään myös PRMT7- ja SIX6-geenejä, joiden vahva ilmentyminen liittyi T-ALL:n huonompaan ennusteeseen. PRMT7-geenin poistaminen leukemiasoluista aiheutti muutoksia proteiineissa sekä geeneissä, joiden epätavallinen ilmentyminen on tyypillistä T-ALL:ssa. Geenin ilmentyminen tarkoittaa, että solu tuottaa geenin koodaamaa RNA-molekyyliä, jonka perusteella syntyy proteiini.
– Muutokset näissä proteiineissa ja geeneissä osoittavat, että PRMT7 säätelee tärkeitä tekijöitä T-ALL:in tautimekanismissa. Solut muodostivat myös vähemmän pesäkkeitä, mikä viittaa solujen olevan vähemmän aggressiivisia PRMT7-geenin poiston jälkeen.
Laura Oksa on kotoisin Tampereelta ja valmistui filosofian maisteriksi Tampereen yliopiston bioteknologian koulutusohjelmasta keväällä 2016. Väitöskirjatyö on tehty dosentti Olli Lohen tutkimusryhmässä Lasten, nuorten ja äitien terveyden tutkimuskeskuksessa Tampereen yliopistossa.
Väitöstilaisuus perjantaina 15. joulukuuta
Filosofian maisteri Laura Oksan lastentautiopin alaan kuuluva väitöskirja Novel Genomic Biomarkers for Childhood Acute Lymphoblastic Leukemia tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 15.12.2023 klo 12 Finn-Medi 5:n auditoriossa (Biokatu 12, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Anindita Roy Oxfordin yliopistosta. Kustoksena toimii dosentti Olli Lohi Tampereen yliopistosta.
Tutustu väitöskirjaan verkossa.
Seuraa väitöstilaisuutta etäyhteydellä.
Kuva: Hana Le