Hyppää pääsisältöön

Kimmo Koivula: EKG ennustaa hyvin kuolleisuutta erilaisissa sepelvaltimotautikohtauksissa

Tampereen yliopisto
SijaintiValto Käkelän katu 3, Lappeenranta
Etelä-Karjalan keskussairaalan Ruori-rakennuksen Auditorio 1 ja Teams.
Ajankohta26.5.2023 9.00–13.00
PääsymaksuMaksuton tapahtuma
LL Kimmo Koivula selvitti väitöstutkimuksessaan, miten erilaiset EKG-muutokset ennustivat kuolemaa lyhyellä ja pitkällä aikavälillä potilailla, jotka olivat sairastuneet sepelvaltimotautikohtaukseen. Tutkimus osoitti, että tietyt EKG-muutokset ennustavat moninkertaista kuolleisuutta toisiin verrattuna.

Sydänsähkökäyrä (EKG) on yli satavuotias menetelmä sydämen sähköisen aktivaation tutkimiseen. EKG:n perusteknologia on pysynyt jokseenkin samanlaisena sadan vuoden takaisesta, mutta lääkärien taito käyttää EKG:ta potilaiden hoitoon on kehittynyt valtavasti.

Kimmo Koivulan väitöstutkimus käsittelee suomalaisia sepelvaltimotautikohtauspotilaita ja heidän ennustettaan EKG:n perusteella arvioituna.

– Valtaosa EKG-muutosten ennustetta koskevasta tutkimuksesta on tehty tutkimusasetelmissa, joissa suuri osa potilaista on suljettu pois erilaisin kriteerein. Tutkimukseni valaisee EKG:n merkitystä asetelmassa, jossa poissulkukriteereitä ei ole. Näin ollen tulokset ovat paremmin yleistettävissä väestöön, jota suomalaiset lääkärit kohtaavat päivittäin käytännön työssään, Koivula kertoo.

Kaksi väitöstyön osajulkaisua käsittelevät ST-nousuinfarktia, joka on sydänlihasta uhkaava sepelvaltimotautikohtauksen muoto.

– Käytännön lääkäreille kovin tuttu ja ansaittua kunnioitusta herättävä ST-nousuinfarktikaan ei ole yksi sairaus, vaan joukko ennusteeltaan hyvin erilaisia taudinkuvia. EKG auttaa löytämään niin suuressa kuolemanriskissä olevat kuin paremmin pärjäävät ST-nousuinfarktipotilaat, Koivula toteaa. 

Väitöstyössä tutkittiin myös erilaisten EKG-muutosten yhteyttä sepelvaltimotautikohtauspotilaiden kuolleisuuteen kymmenen vuoden seurannassa. Koivulan mukaan monia näistä EKG-muutoksista on tutkittu yksittäin, mutta aiemmin EKG-muutoksia ei ole verrattu rinta rinnan.

– Tiedämme esimerkiksi, että oikea haarakatkos ja globaali iskemia ennustavat pitkäaikaiskuolleisuutta. Emme kuitenkaan ole tienneet, kumpi muutoksista on potilaalle huonompi pitkällä aikavälillä. Aiemmista tutkimuksista poiketen tässä työssä sydämen hapenpuutteeseen liittyvien EKG-muutosten koko värisuora laitetaan samaan kuvaan ja sitä seurataan vuosien ajan.

Kimmo Koivula työskentelee sisätautilääkärinä ja erikoistuvien lääkärien kouluttajana Etelä-Karjalan keskussairaalassa Lappeenrannassa. Työssään hän arvioi päivittäin potilaidensa ennustetta ja taudin vakavuutta EKG:n avulla. Lisäksi hänen työnkuvaansa kuuluvat sairaalasta ja muualta Etelä-Karjalasta tulevat EKG-konsultaatiot.

Väitöstilaisuus perjantaina 26. toukokuuta

LL Kimmo Koivulan kardiologian alaan kuuluva väitöskirja Electrocardiogram in Assessing Mortality in Acute Coronary Syndromes tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 26.5.2023 kello 12 alkaen Etelä-Karjalan keskussairaalan Ruori-rakennuksen Auditorio 1:ssä (Valto Käkelän katu 3, Lappeenranta). Vastaväittäjänä toimii professori Juhani Junttila Oulun yliopistosta. Kustoksena toimii professori emeritus Kjell Nikus.

Tutustu väitöskirjaan.

Seuraa väitöstilaisuutta etäyhteydellä. (Teams)

Kuva: Foto Karelia