Hyppää pääsisältöön

Kenen ääni kuului? Tiede ja kulttuuriala tutkivat yhdessä korona-ajan kulttuuripolitiikan

Julkaistu 10.3.2023
Tampereen yliopisto
Jari Stenvall ja Paula Vesala alakuppilassa.
Hallintotieteen professori Jari Stenvall tekee kulttuurialan kanssa yhteistyötä. Korona-ajan kulttuuriin kohdistuvaa päätöksentekoa selvittävän hankkeen ideoi alun perin Paula Vesala.
Monialainen työryhmä on aloittanut hankkeen, jossa käydään läpi kulttuurialan toimintaedellytyksiin vaikuttanutta lainsäädäntöä ja poliittista päätöksentekoa korona-ajan Suomessa. Muusikko, dramaturgi Paula Vesalan aloitteesta syntynyt hanke yhdistää akateemisen tutkimuksen ja kulttuurialan pohtimaan päätöksentekoa kriisissä. Tampereen yliopiston hallintotieteen professori Jari Stenvall katsoo, että juuri nyt on opittava korona-ajasta ja siitä toipumisesta, jotta lainsäädäntöä voidaan uudistaa tietoon perustuen.

Korona-ajan päätöksenteko vaikutti merkittävästi taiteen ja kulttuurin tuotannon, kuluttamisen sekä osallistumisen mahdollisuuksiin. Samalla se toi esiin kulttuurin hauraan aseman suomalaisessa yhteiskuntapolitiikassa.

Kulttuuripolitiikka korona-ajan Suomessa. Kuinka jatkaa tästä eteenpäin? -tutkimus arvioi kulttuurialaan kohdistunutta poliittista päätöksentekoa oikeustieteen, yhteiskuntatieteen sekä hyvän hallinnon periaatteiden näkökulmista.

Hankkeessa yhdistävät voimansa akateemiset tutkijat sekä kulttuurialan kentän asiantuntijat. Mukana ovat Muusikkojen liitto, hankkeen alun perin ideoinut dramaturgi Paula Vesala sekä Music x Media, joka toimii hankkeen koordinaattorina. Tampereen yliopistosta riippumattoman akateemisen annin tuovat hallintotieteen professori Jari Stenvall sekä tohtorikoulutettava Sanni Pöntinen.

Professori Stenvallia huolettaa koronapäätöksiin liittyvä tietovaje, jota on hänestä edelleen paljon.

— Hanke antaa mahdollisuuden katsoa siihen, mitä olemme oppineet korona-ajasta ja käynnissä olevasta toipumisesta. Vasta sen jälkeen yhteiskunnassa voidaan uudistaa tartuntatautilaki ja kriisinhallinta tietoon perustuen, Stenvall sanoo.

Rajoituspolitiikkaa on kritisoitu kriisin edetessä ennakoimattomaksi ja siitä, ettei se ollut yhdenvertaista eri elinkeinoja kohtaan.

Kulttuurialan haavoittuvuus koronapandemian kaltaisessa kriisissä on julkisesti todettu yhdeksi opiksi tulevaisuutta varten. Korona-aikana tehdyissä raporteissa todetaan, että kulttuuripolitiikassa ja hallinnossa tulee lisätä ennakointia, varautumista sekä selkeämpää dialogia kulttuurialan ja julkisen sektorin välillä.

Demokratian on toimittava mahdollisimman hyvin myös kriiseissä

Tutkimus paikantaa kulttuurialan asiantuntijoiden ja toimijoiden roolia päätöksenteon eri vaiheissa ja analysoi, kenen ääntä kuultiin ja millä perustein. Kulttuurin ja tieteen yhteishanke haluaa myös vahvistaa kulttuurin asemaa Suomessa.

Korona-toimien arviointiin perehtynyt Stenvall muistuttaa, että kriisiaika on poikkeuksellista osallistumiselle, kun kriisi elää ja päätöksiä on tehtävä nopeasti. Toimien on silti täytettävä demokraattisen päätöksenteon kriteerit ja ideaalit mahdollisimman hyvin.

Hanke toteutetaan pääosin Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran tuella. Stenvall pitää hyvin myönteisenä sitä, että Sitra tukee myös demokratian ja osallistumisen edistämistä. Vaikka hanke keskittyy kulttuurialaan kohdistuneisiin toimiin korona-aikana, työryhmä uskoo, että pandemia-ajan esimerkit valottavat katveita, joissa kulttuuri ja perusoikeudet voivat jäädä huomioimatta. Työryhmän katse on vahvasti tulevaisuuden ratkaisujen löytymisessä.

— Myös taide tuo erilaisia ääniä esiin. Taiteella on vahva demokraattinen merkitys, Stenvall muistuttaa.

— Koronakriisin aikaisia toimia haittasivat jännitteet kulttuurikentän ja koronatoimien yhteensovittamisessa. Johtuiko se mahdollisesti siitä, ettei kulttuurialan osallistaminen toiminut, professori Stenvall pohtii.

Tutkimus selvittää, mitä kaikkea korona-ajan kulttuuripolitiikkaan sisältyi.

— Osallistumisesta pitää huomioida, että on sekä virallista osallistumista että taitelijoiden mielenilmausten tyyppistä aktivismia. Hankkeessa pohdimme myös epävirallisen osallistumisen merkitystä.

Kertomuksellinen kulttuurintutkimus vahvistuu

Stenvall korostaa hankkeen tapaa vahvistaa kertomuksellista kulttuurintutkimusta Tampereen yliopistossa. Tampereen hallintotiede on ollut aiemmin kiinnostunut urheilu- ja liikuntatutkimuksesta, jonka johtamista Stenvall vertaa kulttuurialaan ja näkee aloissa samankaltaisuutta mitä tulee politiikkatoimiin.

Kertomuksellisuutta ilmentävät hankkeessa käytetyt laadulliset tutkimusmenetelmät, joihin sisältyy asiakirja-aineiston ja toimijahaastattelujen analyysi muun muassa kertomuksen tutkimuksen metodein.

Tutkimustuloksia esitellään Music x Media -tapahtumassa lokakuussa 2023. Lisäksi Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnan vuotuiseen Johtajuussymposiumiin on jo buukattu sessio. Syyskuussa Vesala ja musiikkitaustainen Stenvall keskustelevat kulttuurin asemasta kriisiajalla.

Sitran lisäksi tutkimusta rahoittavat Esittävän Taiteen Edistämissäätiö, Teosto, Suomen Musiikintekijät, Suomen Säveltäjät ja Suomen Musiikkikustantajat sekä Suomen Musiikki & Media -Tapahtumat. Rahoittajista muodostuu myös hankkeen ohjausryhmä.

Lisätietoa:

Music x Media tiedote: Tutkimushanke purkaa auki korona-ajan kulttuuripolitiikan 

Professori Jari Stenvall, puh. 040 828 4350, jari.stenvall [at] tuni.fi
Muusikkojen liiton juristi Mirkka Kivilehto puh. 040 166 4858
Music x Media -tapahtuman osalta, toimitusjohtaja Kaisa Rönkkö puh. 040 867 4216