Kansallinen pelikulttuuristrategia kehittäisi suomalaista pelikulttuuria kokonaisvaltaisesti – ”Vakaampi pohja kasvattaa pelaamisen hyötyjä”

Pelien yhteiskunnallinen merkitys kasvaa jatkuvasti. Muun muassa kortti- ja seurapelit, lauta- ja roolipelaaminen, sekä digi- ja mobiilipelaaminen ovat olennainen osa Suomen kulttuuria, hyvinvointia, oppimista ja taloutta.

Väitöskirjatutkija Essi Taino Tampereen yliopistosta kertoo, että suomalaisen pelikulttuurin kokonaisvaltainen kehittäminen jää herkästi politiikassa sekä päätöksenteossa muiden teemojen varjoon. Pelien ja pelitoiminnan kulttuurinen arvostus, rahoituskanavat sekä rakenteellinen tuki ovat puutteellisia verrattuna muihin medioihin, kuten kirjoihin, teatteriin, elokuviin tai radioon ja televisioon. 

Kasvatuksellisen peliharrastustoiminnan järjestämisessä sekä kehittämisessä on suuria paikallisia eroja johtuen toisistaan poikkeavista käytännöistä. 

– Pelikulttuurin alati muutoksessa olevat ilmiöt, kuten kansainvälisten markkinoiden erityisyydet, uudet pelimuodot, polarisoituneet sosiaaliset yhteisöt, ikärajojen ja sisältövaroitusten noudattaminen sekä yhdenvertaisuuskysymykset ovat omiaan tuomaan haasteita kulttuurikentälle, joka on läsnä lukuisten suomalaisten vapaa-ajassa, Taino sanoo. 

Pelikulttuuristrategiapäivä rakentaa pohjaa kansalliselle strategiatyölle

Marraskuun 5. päivänä järjestettävässä Pelikulttuuristrategiapäivässä pelikulttuurin toimijat kokoontuvat keskustelemaan pelikulttuurin yhteiskunnallisesta merkityksestä, tulevaisuuden mahdollisuuksista ja siitä, miten yhteinen pelikulttuuristrategia voisi palvella moninaisten peliympäristöjen kestävää kehitystä. 

Taino korostaa, että yhteisellä, strategisella työllä voidaan kasvattaa Suomen pelikulttuurin resilienssiä vakaammalle pohjalle. 

– Vakaampi pohja kasvattaa pelaamisen hyötyjä taloudelle, hyvinvoinnille sekä oppimiselle ja ohjaa Suomea toimimaan globaalina edelläkävijänä pelikulttuurin laajamittaisessa hyödyntämisessä yhteiskunnan hyväksi, Taino sanoo.