Kansainvälisiä ihmisoikeustuomioita pitää seurata aktiivisesti Suomessa

Hyvänä esimerkkinä ovat Suomen tiedustelulait. Viljanen osallistui lakien valmisteluun alusta lähtien. Hän oli mukana laatimassa perustuslain yksityisyydensuojaa koskevan 10 §:n muutosehdotusta ja myöhemmin perustuslakivaliokunnan asiantuntijana arvioimassa tiedustelulakien yhteensopivuutta perus- ja ihmisoikeuksien kanssa.

- Tuoreet tiedusteluratkaisut Strasbourgista otettiin valmistelussa huomioon ja niitä seurattiin valittaessa sopivia valvontamalleja.

- Lakien yhteensopivuutta ihmisoikeusvelvoitteiden kanssa pitää seurata ja arvioida myös lainsäätämisen jälkeen. Se korostaa valvontajärjestelmän asemaa ja erityisesti tiedusteluvalvontavaltuutetun roolia.

- Kiinnostavaa on, että kaksi tiedusteluun liittyvää tärkeää Ruotsia ja Britanniaa koskevaa tapausta on parhaillaan käsiteltävinä EIT:n suuressa jaostossa. Todennäköisesti keväällä annettavista ratkaisuista voi seurata tarve päivittää lakeja myös Suomessa, Viljanen arvioi.

Valvonnan riittävyys nyt ydinkysymys

Suomessa ydinkysymys on Viljasen mukaan nyt tiedustelun valvonnan riittävyys. Hän uskoo, että Suomessa luodun uuden mallin – tiedusteluvalvontavaltuutettu, tuomioistuimet ja eduskunnan tiedusteluvalvontavaliokunta – avulla voidaan saada aikaan tehokas valvontakoneisto. Se edellyttää kuitenkin tuomioistuinten jäseniltä syvällistä asiantuntemusta.

- Tärkein yleinen ehto on, että tiedustelu perustuu aina välttämättömyysvaatimukseen. Sen arviointi on vaativaa varsinkin tilanteissa, joissa toisella puolella on kansallinen turvallisuus.

Keskustelu tiedustelulaeista ei Viljasen mukaan varmaankaan lopu. Lakeja joudutaan tarkastelemaan ja tekemään myös seurantatutkimusta.

Tutkijat osallistuvat lakien valmisteluun

Viljasen asiantuntemusalueita ovat Euroopan ihmisoikeussopimus, perus- ja ihmisoikeudet ja valtiosääntöoikeus. Hän on kiinnostunut erityisesti Euroopan ihmisoikeussopimuksen tulkintadoktriineista ja EIT:n tulkintakäytännöstä.

Viljanen on vieraillut useasti Strasbourgissa keräämässä aineistoa ja haastattelemassa ihmisoikeustuomareita.

- Ihmisoikeustuomioistuimen ja tutkijoiden välillä on aina käyty kiinnostavaa keskustelua tulkintaoppien kehittämisestä. Monella EIT:n tuomarilla on akateeminen tausta.

Viljanen on itsekin osallistunut tuomioistuimen ja tiedemaailman väliseen vuoropuheluun EIT:n presidentin kutsusta muun muassa antamalla sivuunväliintulolausunnon suurelle jaostolle eräässä sananvapaustapauksessa.

Suomessa hän on toiminut pitkään eduskunnan perustuslakivaliokunnan ja oikeusministeriön asiantuntijana perus- ja ihmisoikeuskysymyksissä.

- Moneen muuhun tieteenalaan verrattuna julkisoikeuden tutkimuksessa tehdään huomattavasti konkreettisempaa yhteistyötä viranomaisten kanssa. Olemme osallisina asiantuntijoina lainvalmisteluprosessissa antamalla esimerkiksi lausuntoja, Viljanen toteaa.

Viljanen vastasi Suomen Euroopan neuvoston puheenjohtajakauden kansainvälisen Rule of Law 2019 -konferenssin järjestämisestä Tampereen yliopistossa alkuvuonna yhdessä ulkoministeriön, oikeusministeriön ja valtioneuvoston kanslian kanssa.

Suomessa ihmisoikeuskysymykset otetaan vakavasti

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) on ollut koko Euroopassa tärkeä ihmisoikeussuojan tason määrittelijä.

Viljasen mukaan Suomessa oikeuskulttuuri ja ajatusmaailma ovat Euroopan neuvostoon liittymisen myötä muuttuneet ja viranomaiset ottavat pääsääntöisesti ihmisoikeuskysymykset vakavasti. Samalla ihmisoikeusvalitusten määrä EIT:lle on vähentynyt.

- Suomi on myös oppinut. Kun EIT:stä tuli ratkaisuja, joiden mukaan Suomi oli loukannut ihmisoikeuksia esimerkiksi sananvapauskysymyksissä, tehtiin korjausliike.

Perus- ja ihmisoikeuksien perusratkaisuista vallitsee Suomessa nykyisin yksimielisyys, vaikka yksityiskohdista onkin erilaisia näkemyksiä.

- Tampereen yliopistossa ymmärsimme 90-luvulla, että kansainvälisyys, eurooppalainen oikeus ja sen vaikutukset kotimaiseen oikeusjärjestelmään oli tärkeää ottaa osaksi julkisoikeuden opetusta. Olimme siinä varmaan yksi edelläkävijöistä.

Ministeriöt kaipaavat tutkimustietoa

Parhaillaan Viljanen johtaa yhtä osaa ALL-YOUTH-hankkeesta, jossa tutkitaan, kuinka nuorten osallistumista ja kuulemista lainvalmisteluprosessissa voitaisiin kehittää. Hanketta rahoittaa Suomen Akatemian yhteydessä toimiva Strategisen tutkimuksen neuvosto.

- Nykyajan tutkimuksessa vuorovaikutus ministeriöiden suuntaan on tärkeää. Tällaisessa hankkeessa on paljon työpajoja esimerkiksi ministeriön virkamiesten kanssa.

- Olemme tehneet yhteistyötä erityisesti oikeusministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön ja ympäristöministeriön kanssa. Kiinnostavaa on myös se, että ministeriöissä on selkeä tarve tällaiselle tutkimustiedolle – virkamiehiä kiinnostaa, minkälaisia uusia keinoja on, koska arkipäiväisessä lainvalmistelutyössä ei ole välttämättä aikaa kehittää menetelmiä.

Viljanen huomauttaa, että lainvalmistelun lausuntokierrostyyppinen menettely ei ole nuorten parissa kovin onnistunut ratkaisu. Sen sijaan on kehitettävä kouluyhteistyön avulla ja nuorisotoimen kanssa ratkaisuja, joissa nuoria kuullaan esimerkiksi työpajoissa jo lainvalmistelun varhaisessa vaiheessa.

ALL-YOUTHissa on mukana myös nuorisotutkimusta ja käyttäjätutkimusta. Tutkijat kehittävät digitaalisia ratkaisuja, joiden avulla voidaan helposti ja edullisesti olla yhteydessä maan eri puolilla oleviin nuoriin.

- Prototyyppien suunnittelu on meneillään ja niitä päästään ehkä testaamaan ensi vuoden puolella.

Lisätietoja:
Julkisoikeuden professori Jukka Viljanen, 040 190 1268, jukka.viljanen [at] tuni.fi

Kuva: Jonne Renvall