Hyppää pääsisältöön

Juuso Järvenpää: Spiritualismi oli osa kansalaisyhteiskuntaa 1900-luvun alun Suomessa

Tampereen yliopisto
PaikkakuntaKanslerinrinne 1, Tampere
Keskustakampus, Pinni B -rakennuksen luentosali 1096 ja etäyhteys.
23.2.2024 10.00–14.00
PääsymaksuMaksuton tapahtuma
Suomessa 1800-luvun jälkipuolelta lähtien rakentunut kansalaisyhteiskunta tarjosi kaikille kansanosille uusia yhteiskunnallisen ja uskonnollisen toiminnan mahdollisuuksia. Työläisaktiivi ja spiritualisti Jaakko Jalmari Jalo-Kiven (1878–1937) kansalaistoimintaa tarkastelevassa väitöstutkimuksessaan FM Juuso Järvenpää osoittaa, että myös spiritualismi kietoutui osaksi varhaista kansalaisyhteiskuntaa.

Suomessa elettiin 1900-luvun taitteessa yhteiskunnallista ja uskonnollista murrosaikaa. Modernin kansallisvaltion rakentuminen synnytti laajaa yhteiskunnallista liikehdintää, jonka keskeisiä ilmentymiä olivat työväen- ja raittiusliikkeen kaltaiset suuret kansanliikkeet. Maahan saapui myös uusia uskonnollisia liikkeitä, jotka kävivät usein kiivastakin vuoropuhelua toistensa, Suomen evankelisluterilaisen kirkon sekä yhteiskunnallisten muutosliikkeiden kanssa. Juuso Järvenpään väitöstutkimus tarkastelee uskonnon ja varhaisen kansalaisyhteiskunnan monivivahteista suhdetta perehtymällä vähän tunnetun Jaakko Jalmari Jalo-Kiven kansalaistoimintaan.

Köyhälistötaustainen Jalo-Kivi aloitti julkisen toimintansa sosialidemokraattisessa liikkeessä, josta hänet kuitenkin syrjäytettiin suurlakkovuonna 1905 ilmiantajaksi leimattuna. Tämän jälkeen hän toimi työväenliikkeen valtavirtaa vastaan muun muassa teosofista ihannesosialismia kannattaneen Matti Kurikan joukoissa sekä oikeistonationalistisen Suomalaisen puolueen työläisverkostoissa. Varhaisessa työväenliikkeessä kiistelyä aiheuttaneen teosofian ohella Jalo-Kivi perehtyi spiritualismiin, jonka ytimessä oli pyrkimys luoda kokemuksellinen yhteys henkimaailmaan. Hän vakuuttui asiasta siinä määrin, että yritti rakentaa Suomeen järjestäytyneen spiritualistisen kansalaisliikkeen ennen ensimmäistä maailmansotaa.

– Jalo-Kivi on kiinnostava tutkimuskohde ajan uskonnollisten ja yhteiskunnallisten liikkeiden näkökulmasta. Hänen monitahoista toimintaansa kartoittamalla ja erittelemällä voidaan hahmottaa, kuinka 1900-luvun taitteessa laajentuneet ja monimuotoistuneet uskonnolliset keskustelut sekä niihin liittyneet huolenaiheet kietoutuivat yhteen etenkin työväestöä koskettaneiden yhteiskunnallisten kysymysten kanssa, Järvenpää kertoo.

Uskonto julkisen kiistelyn kohteena

1800-luvulla syntyneet spiritualismi ja teosofia esittivät olevansa uuden, henkisemmän aikakauden sanansaattajia. Niiden yhteiskunta- ja uskontoreformistiset pyrkimykset toivat ne helposti työväenliikkeen ja muiden yhteiskunnallisten uudistusliikkeiden yhteyteen. Toisaalta niiden usein hämmennystä, ivaa ja suuttumustakin herättäneet näkemykset todellisuuden luonteesta asettivat ne myös jännitteiseen suhteeseen muiden toimijoiden kanssa.

– Spiritualismiin ja teosofiaan liittyneet varaukset näkyvät hyvin Jalo-Kiven toiminnassa. Liikkeiden herättämät väittelyt eivät toisaalta olleet sinänsä poikkeuksellisia, vaan ne voidaan nähdä osana kansalaisyhteiskunnan ja modernin puoluepolitiikan myötä kehittynyttä poleemista julkisuutta, jonka käytäntöihin myös Jalo-Kivi kouliintui. Näissä olosuhteissa myös uskonnosta käydyt väittelyt kiihtyivät ja laajenivat aivan uudelle tasolle, Järvenpää huomauttaa.

Unohdettu yksilö avaa uuden näkymän menneisyyteen

Historiantutkimuksen teorian ja metodologian tasolla Järvenpään väitöstutkimus liittyy etenkin henkilö- ja mikrohistoriasta, ”eletystä uskonnosta” sekä kokemushistoriasta käytyihin ajankohtaisiin keskusteluihin. Nämä suuntaukset ovat eri tavoin ja toisiinsa liittyen nostaneet esiin menneisyyden yksilöiden toimintaan ja kokemuksiin kohdistuvan tutkimuksen arvoa.

– Kaikkien ihmisten tavoin Jalo-Kivi oli ainutlaatuinen yksilö, mutta hänen elämänsä rakentui vuorovaikutuksessa laajempien kulttuuristen ja yhteiskunnallisten olosuhteiden kanssa. Tarkastelemalla hänen kansalaistoimintansa kehitystä voidaankin tavoittaa myös yleisempää ymmärrystä uskonnon ja kansalaisyhteiskunnan suhteesta 1900-luvun alussa. Toisaalta yksilöön ja vieläpä Jalo-Kiven kaltaiseen moniulotteiseen ja aiemmin lähes tutkimattomaan henkilöön keskittyvä tarkastelu mahdollistaa myös sellaisten ilmiöiden ja piirteiden näkemisen, jotka yleisemmällä tasolla jäisivät helposti näkymättömiin.

Väitöstilaisuus perjantaina 23. helmikuuta

Filosofian maisteri Juuso Järvenpään historian alaan kuuluva väitöskirja Kansan henkinen kehitys: Jaakko Jalmari Jalo-Kiven eletty kansalaisuus 1900-luvun alussa tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 23.2.2024 kello 12:00 alkaen. Paikkana on keskustakampuksen Pinni B -rakennuksen luentosali 1096 (Kanslerinrinne 1, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori emeritus Pauli Kettunen Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Pirjo Markkola Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.

Tutustu väitöskirjaan.

Seuraa väitöstilaisuutta etäyhteydellä.

Kuva: Iiris Karjalainen