Hyppää pääsisältöön

Julia Vistbacka: Veren mikroRNA:t ovat uusia lupaavia MS-taudin biomerkkiaineita

Tampereen yliopisto
PaikkakuntaArvo-rakennuksen Jarmo Visakorpi -auditorio, Arvo Ylpön katu 34
23.9.2022 12.00–16.00
Kielisuomi
PääsymaksuMaksuton tapahtuma
sivukuvassa hahmo, jolla päässään tohtorinhattu
MikroRNA:t ovat lupaavia biomerkkiaineita MS-tautiin, johon ei ole vielä saatavilla luotettavia biomerkkiaineita. FM Julia Vistbacka selvitti väitöskirjatutkimuksessaan veren liukoisten mikroRNA-molekyylien yhteyttä MS-tautiin ja niiden potentiaalia biomerkkiainekäyttöön.

Multippeliskleroosi eli MS-tauti on yleisin nuorten aikuisten liikunta- ja toimintakykyyn vaikuttava vakava keskushermoston autoimmuunisairaus. Suomessa on korkea MS-taudin esiintyvyys ja sitä sairastaa noin 12 000 ihmistä.

Tällä hetkellä MS-taudin diagnoosi perustuu kliiniseen arvioon, jonka lisäksi magneettikuvausta ja selkäydinnestenäytettä käytetään vahvistamaan diagnoosia. Myös MS-taudin etenemisen ennustaminen on haastavaa, vaikka sen ymmärtäminen olisi tärkeää lääkehoidon kannalta.

— On erittäin tärkeää löytää uusia menetelmiä, kuten verestä tai selkäydinnesteestä mitattavia biomerkkiaineita MS-taudin diagnoosin ja ennusteen tueksi. Tässä väitöskirjatutkimuksessa keskityttiin tutkimaan uudentyyppisten molekyylien, mikroRNA:den, yhteyttä MS-tautiin, kertoo Julia Vistbacka.

Vaikka MS-taudin biomerkkiaineita on tutkittu paljon, tällä hetkellä biomerkkiaineiden käyttö diagnoosin ja taudin ennusteen tekemisessä on vähäistä ja harvat tutkituista biomerkkiaineista päätyvät kliiniseen käyttöön.

Väitöskirjan tavoitteena oli tutkia ihmisen verenkierrossa kiertävien mikroRNA-molekyylien yhteyttä MS-taudin kliiniseen kuvaan sekä niiden yhteyttä taudin aktiivisuuteen ja vaikeusasteeseen.

— MikroRNA:t ovat nimensä mukaisesti hyvin pieniä RNA-molekyylejä, jotka säätelevät geenien ilmentymistä proteiiniksi. Ne muodostavat monimutkaisen säätelyjärjestelmän, sillä yhtä proteiinia koodaavaa geeniä voivat säädellä useammat mikroRNA:t ja samalla yksi mikroRNA saattaa ohjata lukuisien geenien ilmentymistä, Vistbacka kertoo.  

Veren liukoiset mikroRNA:t ovat uusi ja mielenkiintoinen tutkimuskohde. Ne ovat stabiileja verenkierrossa ja tutkimusnäytteet ovat helposti saatavilla, joten ne ovat mahdollisia biomerkkiaineita kliiniseen käyttöön.  

Tutkimuksessa määritettiin eri MS-taudin tautityyppejä sairastavilta potilailta sekä terveiltä henkilöiltä liukoisia mikroRNA-tasoja verestä. Tutkimukseen osallistui 290 henkilöä. Väitöstutkimuksen tulosten perusteella 85:sta tutkitusta mikroRNA:sta kolme oli lupaavimpia MS-taudin diagnostisia biomerkkiaineita. Samalla kaksi miRNA:ta osoittuvat potentiaalia taudin etenemisen merkkiaineena.

Väitöstutkimuksessa tutkittiin myös ensimmäistä kertaa mikroRNA:iden ajallista stabiilisuutta. Tyypillisesti biomerkkiainetutkimukset tehdään poikkileikkaustutkimuksena yhdessä aikapisteessä, eli samasta potilasta otetaan näytteet vain kerran. Ne harvat tutkimukset, joissa näytteet otetaan tietyllä aikavälillä, liittyvät useimmiten lääketutkimuksiin. Vistbackan tutkimuksessa selvitettiin mikroRNA-molekyylien tasojen stabiilisuutta kolmessa aikapisteettä neljän vuoden seurannan aikana.

— Tutkimus osoitti, että kahden mikroRNA:n tasot vaihtelivat ajassa ja vaihtelun osoitettiin liittyvän taudin aktiivisuuteen, Vistbacka kertoo.

Filosofian maisteri Julia Vistbackan neuroimmunologian alaan kuuluva väitöskirja Circulating microRNAs as biomarkers for multiple sclerosis tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 23.9.2022 klo 12 alkaen Arvo-rakennuksen Jarmo Visakorpi -auditoriossa, Arvo Ylpön katu 34. Vastaväittäjänä toimii dosentti Merja Soilu-Hänninen Turun yliopistosta. Kustoksena toimii dosentti Sanna Hagman lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta. Väitöstilaisuus on suomenkielinen.

Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2530-5