Väitöstutkimuksessaan LL Jukka Rönneikkö selvitti, millaisia suunnittelematonta sairaalahoitoa ennakoivia riskitekijöitä kotihoidon palvelujen piiriin tulleilla asiakkailla on. Lisäksi tutkimus selvitti tavallisimmat sairaalahoidon syyt sekä pohti keinoja luokitella yksittäisen kotihoidon asiakkaan sairaalahoitoon joutumisen riskin suuruutta.
Rönneikkö hyödynsi tutkimuksessaan kotihoidon asiakkaan terveydentilan ja toimintakyvyn arviointiin tarkoitettua RAI-HC -arviointijärjestelmää, jonka käyttö tuli keväällä 2023 pakolliseksi palvelutarpeiden ja toimintakyvyn arvioinnissa, kun iäkäs ihminen tarvitsee säännöllisiä sosiaalipalveluja kuten kotihoitoa.
Väitöstutkimuksen mukaan kotihoidon asiakkaan riski joutua ennalta suunnittelemattomaan sairaalahoitoon on suuri: uusista kotihoidon asiakkaista 43 prosenttia joutui sairaalahoitoon ainakin kerran vuoden seuranta-aikana. Tavallisimpia sairaalahoidon syitä olivat erilaiset infektiosairaudet.
Merkittävin sairaalahoitoa ennakoiva riskitekijä oli väitöstutkimuksen mukaan aiempi sairaalahoito. Tämän lisäksi tutkimuksessa tunnistettiin useita erilaisia asiakkaan terveydentilaan, toimintakykyyn ja psykososiaalisen tilanteeseen liittyviä sairaalahoitoa ennakoivia riskitekijöitä. Näitä ovat esimerkiksi kipu, kognitiivisen toimintakyvyn heikentyminen, runsas lääkitys, aiemmat kaatumiset, asiakkaan itse kokema huono terveydentila ja asuinympäristön puutteet. Aiemman tutkimustiedon perusteella osaan todetuista riskitekijöistä pystytään vaikuttamaan ja siten mahdollisesti vähentämään niiden aiheuttamia haittoja.
Riskitekijöiden lisäksi tutkimuksessa todettiin sairaalahoitoon joutumiselta suojaavia tekijöitä. Yksi tällainen tekijä on asiakkaan myönteinen käsitys toimintakykynsä kohentumisen mahdollisuudesta.
Riskitekijät tulisi huomioida hoitosuunnitelmassa
Sairaalahoidon riskin suuruutta luokitteleva mittari (DIVERT) auttaa väitöstutkimuksen mukaan tunnistamaan nuorimmista kotihoidon asiakkaista henkilöt, joiden kokonaistilanne on selvitettävä kiireellisimmin. Iäkkäämmillä asiakkailla mittarin erottelukyky kuitenkin heikkenee, eikä sitä pystytty tutkimuksessa parantamaan mittaria muokkaamalla.
– Sairaalahoidon riskin suuruuden arvioimista erityisesti iäkkäillä saattaa vaikeuttaa se, että riskitekijöillä voi olla erilaisia yksilöllisiä merkityksiä ja vaikutuksia. Ne voivat johtua asiakkaiden erilaisista sairauksista ja niiden yhdistelmistä, toimintakykyeroista ja erilaisista elämäntilanteista, Jukka Rönneikkö selittää tutkimustulosta.
Rönneikkön mukaan kotihoidon asiakkaan arviointiin tarkoitetun RAI-HC arviointityökalun avulla voidaan tunnistaa kotihoidon asiakkaan ennalta suunnittelemattomasti alkavaan sairaalahoitoon liittyviä riskitekijöitä jo kotihoidon palveluiden alussa.
– Nämä pitää huomioida asiakkaan hoitosuunnitelmassa, jotta voidaan toteuttaa riskiä mahdollisesti pienentäviä toimenpiteitä. Kun arvioidaan yksittäisen kotihoidon asiakkaan sairaalahoidon riskin suuruutta, riskitekijöiden erilaiset yhdistelmät ja vuorovaikutukset voivat olla yksittäistä riskitekijää tärkeämpiä, Rönneikkö toteaa tuloksistaan.
Lääketieteen lisensiaatti, geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Jukka Rönneikkö on toiminut erilaisissa geriatrin työtehtävissä Noormarkussa, Tampereella sekä viimeksi vuodesta 2014 lähtien geriatrian ylilääkärinä Ylöjärvellä.
Väitöstilaisuus perjantaina 16. kesäkuuta
Lääketieteen lisensiaatti Jukka Rönneikön lääketieteen alaan kuuluva väitöskirja Home Care Clients’ Risk of Unplanned Hospitalization tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 16.6.2023 klo 12, Arvo-rakennuksen luentosalissa F114 (Arvo Ylpön katu 34, Tampere). Vastaväittäjänä toimii geriatrian professori (emeritus) Timo Strandberg, Helsingin yliopisto. Kustoksena toimii sisätautiopin professori Katri Kaukinen, Tampereen yliopisto.
Seuraa väitöstilaisuutta etäyhteydellä.
Kuva: Jussi Rönneikkö