Kun siirrytään perinteisistä rakennushankkeista tietomallihankkeisiin, on alan kehittymisen kannalta tärkeää luoda uusia menetelmiä tietomallipohjaiseen työskentelyyn ja tietomallien monipuoliseen hyödyntämiseen.
– Siirtymä edellyttää rakentamisen keskeisiltä toimijoilta kykyä omaksua tietomallintamiseen perustuva toimintamalli ja kehittää omaa osaamistaan siten, että mallipohjaisesta toiminnasta saataisiin suurin hyöty, Tampereen yliopistossa väittelevä Juha Noeskoski sanoo.
Tietomallintamista käytetään rakentamisessa yhä enemmän. Se on vähitellen muuttamassa alan toimintatapoja laajasti ja syvällisesti. Tämä koskee myös infra-rakentamista ja sen osa-alueita, kuten esimerkiksi Juha Noeskosken ominta alaa, siltojen uudis- ja korjausrakentamista.
– Infra-alan rakentamisprojektit ovat edenneet vaiheeseen, jossa on aika tutkia ja kehittää uusia toimintatapoja tietomallintamisen hyötyjen realisoimiseksi. Mallintamisen koko potentiaali saavutetaan yhteistyöllä. Ilman yhteistyötä rakennustietojen integroinnissa älykkäiden visuaalisten ja analyyttisten ominaisuuksien avulla tietomallintamisesta tulee pelkkä 3D-piirtotyökalu. Siksi muutos perinteisissä ajattelu- ja toimintatavoissa on välttämätöntä, jotta tietomallintamisesta saataisiin hyötyä, Noeskoski painottaa.
Noeskoski ehdottaa näkökulmaksi ideaalia tilannetta eli ideaalista tietomallihanketta, jossa laajamittaisesti hyödynnetään tietomallintamista. Tähän suuntaan kehittäminen edellyttää sukupolvien ja valtioiden rajojen ylittävää pitkäjänteistä tieteidenvälistä yhteistoimintaa ja oppimista, jossa tavoitteena tulee olla ajantasaiseen kumuloituvaan tietoon ja tutkimukseen perustuva malli rakennetun ympäristön fyysisistä ja toiminnallisista systeemeistä.
– Ideaalinen tietomallihanke on tutkimukseni määritelmän mukaan hypoteettinen tavoiteltava tiedonhallinnan tila, jossa on edellytykset hyödyntää rakenteeseen liittyvä kaikki tarvittava tieto eri toimijoiden ja tilannekohtaisten tarpeiden osalta koko rakenteen elinkaaren ajan. Tämä voidaan kuvata tiedonhallinnan systeeminä, jossa esimerkiksi sillan elinkaaren aikaisia tietokokonaisuuksia syntyy, käytetään ja muokataan eri toimijoiden prosesseissa, Noeskoski sanoo.
Väitöskirjassaan Juha Noeskoski tutki, millaisella toimintamallilla sillan rakentamisen valmisteluvaihe voidaan toteuttaa ideaalisessa tietomallihankkeessa. Hän lähestyi kysymystä apunaan teoreettinen viitekehys, jonka muodostaa tietomallintaminen, ideaalinen tietomallihanke, Lean-rakentaminen ja systeemiajattelu.
– Kehitetty toimintamalli on nimetty joustavaksi yhteistoiminnan alustaksi, Flexible Collaboration Platform (FCP). Tutkimuksessani FCP:n pääkohde on sillanrakennushankkeet, mutta potentiaalia on laajemmin sekä infra-rakentamisessa että talonrakentamisessa. FCP tarjoaa ideaalista tietomallihanketta palvelevan kokonaisratkaisun rakentamisen valmistelulle. Sovellusmahdollisuuksia on runsaasti, Juha Noeskoski kertoo.
Siltainsinööri, DI Juha Noeskoskella on laaja yli 30 vuoden kokemus vaativien ja mittavien siltojen ja muiden taitorakennuskohteiden osalta. Pitkä ura koostuu eri laajuisien hankkeiden suunnittelusta ja suunnittelun ohjauksesta, suunnitelmien tarkastamisesta ja hyväksymisestä, rakennuttamisesta, rakentamisen valvonnasta ja kontrolloimisesta, raportoinnista sekä vuoropuhelusta eri osapuolten kesken. Kokemus sisältää myös infran elinkaarihankkeiden rakennuttamista tilaajan, hankintapalvelukonsultin ja palveluntuottajan näkökulmasta. Lisäksi työhistoriaan kuuluu monenlaisia kehittämistehtäviä, tietomallipohjaista suunnittelunohjausta ja rakennuttamista sekä laatujärjestelmien, projektien ja työmaiden auditointia. Tällä hetkellä Juha Noeskoski toimii vaativassa Uudenmaan ely-keskuksen siltainsinöörin virassa.
DI Juha Noeskosken väitöskirja Tietomallintamisella ja integroidulla rakentamisella kohti infra-alan yhteistoiminnallisuutta tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston rakennetun ympäristön tiedekunnassa Hervannan kampuksella Rakennustalon auditoriossa RG202 (Korkeakoulunkatu 5, Tampere) 27.8.2021 klo 12. Vastaväittäjänä toimii Retired Professor and Honorary Research Senior Fellow Arto Kiviniemi (University of Liverpool, UK). Kustoksena toimii professori Kalle Kähkönen Tampereen yliopiston rakennetun ympäristön tiedekunnasta.
Tilaisuuteen osallistumiseen vaikuttavat Tampereen yliopiston koronavirustilanteen linjaukset, joista saa lisätietoa Tampereen yliopiston sivuilla.Tilaisuuteen voi kuitenkin osallistua Panopto-etäyhteydellä.
Väitöskirjaan voi tutustua ositteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2043-0
Kuva Hilkka Noeskoski