Laskentatoimen ala tarvitsee kääntämistä. Esimerkiksi kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) saattaminen yhteiseksi globaaliksi malliksi edellyttää standardien kääntämistä eri soveltajamaiden kielille. Kääntämistä pidetään laskentatoimen alalla kuitenkin usein itsestäänselvyytenä, joka edellyttäisi vain teknisesti oikeita ratkaisuja.
– Tällainen ajatus johtaa hyvin kapeakatseisiin tutkimustuloksiin. Tarkastelen ja kehitän väitöskirjassani tapoja, joilla laskentatoimen tutkimus voisi monipuolisemmin ymmärtää sekä kääntämisen teoriaa että käytäntöä, Laaksonen toteaa.
Laaksonen tarkastelee kriittisesti aiemman tutkimuksen lähestymistapoja ja tarjoaa niiden rinnalle vaihtoehtoisia näkökulmia, joiden myötä voitaisiin tehdä näkyviksi myös kääntämisen yhteiskunnalliset vaikutukset laskentatoimen alalla.
– Kielellä on huomattava vaikutus esimerkiksi siihen, miten yritysten toimintaa voidaan yhteiskunnallisesti arvioida, ja kääntäminen on siinä merkittävä tekijä, sanoo Laaksonen.
Laaksosen väitöskirjan keskeinen löydös on, että laskentatoimen tutkimus on pääosin jättänyt huomiotta sen, mihin ja keihin kaikkiin kääntäminen laskentatoimen alalla vaikuttaa. Väitöskirja osoittaa, että uudenlaiset tutkimusasetelmat voivat tuottaa tietoa, jota kääntämisen tekniseen tarkasteluun keskittymällä ei saada. Esimerkiksi kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) kääntäminen edellyttää ratkaisuja siitä, miten standardien taustalla oleva anglosaksinen laskenta-ajattelu sopeutetaan paikalliseen yhteiskuntaan ja paikallisiin ajatuksiin tilinpäätöksen tehtävistä. Lisäksi käännösten tuottaminen ei ole standardien soveltajille itsestäänselvyys.
– Suomessa standardien käännöstyö on järjestetty hyvin, sillä tehtävän on ottanut hoitaakseen Suomen Tilintarkastajat ry. On kuitenkin useita maita, joiden täytyy soveltaa standardeja voidakseen toimia globaaleilla markkinoilla, vaikka niillä ei ole vastaavia resursseja kääntämiseen. Tämä asettaa eri kieliryhmät epätasa-arvoiseen tilanteeseen yhdessä laskentatoimen alan suurimmista sääntelyhankkeista.
Monikansallisten yrityksiltä odotetaan vastuuraportointia useilla kielillä
Kansainvälisten tilinpäätösstandardien ohella väitöskirjassa tarkastellaan yritysvastuuraportoinnin kääntämistä. Etenkin suuryritysten odotetaan raportoivan useiden eri sidosryhmien kielillä. Laaksosen tutkimuksen mukaan käännöstä saatetaan silti käyttää häivyttämään kiistanalaisia asioita tai kieliksi saatetaan valita vain ne, joita isoimmat omistajaryhmät puhuvat. Näissä tilanteissa kääntämisen kriittinen tarkastelu osoittaa, että raportointia ei niinkään tuoteta niille sidosryhmille, joiden elämään yrityksen toiminta eniten vaikuttaa.
– Suomessakin toimii suuryrityksiä, joiden toiminnalla on merkittäviä ympäristö- ja sosiaalisia vaikutuksia esimerkiksi Etelä-Amerikassa. Yritykset eivät kuitenkaan raportoi yritysvastuustaan paikallisella kielellä. Kääntämiseen liittyvien valintojen kautta tulee näin uudella tavalla näkyväksi, mitä ryhmiä vastuullisuusraportoinnilla palvellaan ja mitä ei.
Laaksonen korostaa tapoja, joilla kääntäminen muovaa laskentatoimen alaa. Erityisesti esiin nousevat yhteiskunnalliset vaikutukset. Näitä puolia ei huomioida, mikäli kääntämisen ajatellaan vain teknisesti haastavaksi vaiheeksi laskentatoimen osa-alueilla.
– Kääntämistä kriittisesti tarkastelemalla voidaan tunnistaa muutostarpeita alan käytänteissä, jotka perustuvat eri kieli- ja kulttuurialueiden epätasa-arvoisiin asemiin, Laaksonen tiivistää.
Väitöstilaisuus perjantaina 15. joulukuuta
Kauppatieteiden maisteri, filosofian maisteri Jenni Laaksosen laskentatoimen alaan kuuluva väitöskirja Taking Translation into Account tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa perjantaina 15.12.2023 kello 12 alkaen Pinni B -rakennuksen salissa 1097 (Kanslerinrinne 1, Tampere). Vastaväittäjänä toimii Reader of Accounting Hendrik Vollmer, Warwickin yliopisto (Warwick Business School). Kustoksena toimii professori Matias Laine, johtamisen ja talouden tiedekunta, Tampereen yliopisto.