Janne Ruohonen yhdistää juridiikan ja yritysten muuttuvan toimintaympäristön

Yrityksen hallitustyöskentelyä on luontevaa lähestyä juridisesta näkökulmasta. Yritysten sääntely vaikuttaa merkittävästi yritysten kilpailukykyyn. 

– Sääntelyuudistuksissa pitää riittävästi ottaa huomioon myös yrityksille aiheutuvat hallinnolliset kustannukset, sillä Suomen ja EU:n on tarjottava yrityksille riittävän kilpailukykyinen toimintaympäristö, professori Janne Ruohonen sanoo. 

Erilaiset sääntelyuudistukset vaikuttavat usein myös yritysten johdon toimintaan ja velvollisuuksiin. Vaikka Ruohosen tutkimuksissa korostuu oikeudellinen näkökulma, hänen mukaansa yritysten hallitustyötä on luontevaa lähestyä monitieteisestä näkökulmasta. 

– Yritysten hallituksiinkin kaivataan nykyistä monipuolisempaa asiantuntemusta. Liiketoimintapäätösten tekemisessä pitää nojata tietoon ja johdon pitää toimia huolellisesti. Hallituksen jäsenen henkilökohtainen vastuu voi edelleen tulla henkilöille yllätyksenä, Ruohonen linjaa.

Kauppatieteiden tohtori Janne Ruohonen nimitettiin yritysoikeuden professoriksi helmikuussa 2025 johtamisen ja talouden tiedekuntaan. Hän toimi vuodesta 2021 Tampereen yliopistoon lahjoitusvaroin perustetussa tenure track -professorin tehtävässä, jossa lahjoittajina olivat Suomen kuntasäätiö, Tampereen kauppakamari, Tampereen kaupunki, Hallituspartnerit ry ja Tampereen Messut Oy. 

Ruohonen väitteli kauppatieteiden tohtoriksi yritysjuridiikasta vuonna 2012 aiheenaan osakeyhtiön varojenjaon maksukykytesti. Sittemmin hän on laajentanut tutkimustaan yritysten hallitustyöskentelyn oikeudellisiin kysymyksiin, kuntayhtiöihin, tilintarkastukseen ja kestävyysraportointiin. 

Kuva: Jonne Renvall/Tampereen yliopisto

– Suomi on siitä ainutlaatuinen maa, että meillä tilintarkastajan velvollisuutena on tarkastaa myös yrityksen hallinto. Käytännössä tämä tarkoittaa, että tilintarkastaja esimerkiksi arvioi, onko osakeyhtiön johto toiminut päätöksenteossaan lainmukaisesti. Piirre linkittää voimakkaasti hallitustyöskentelyn tutkimuksen tilintarkastuskysymyksiin.

Kuntayhtiötutkimuksen keskiössä omistajaohjaus ja hallituksen asiantuntemusvaatimukset 

Kuntayhtiötutkimusta on tehty jo pitkään Tampereen yliopistossa. Suomessa on noin 2100 kuntayhtiötä, joiden joukossa on muun muassa energia-, kiinteistö- ja palvelutuotantoyhtiöitä. Kuntayhtiöiden keskimääräinen liikevaihto on noin 16 miljoonaa euroa. 

– Kuntayhtiöissä päätetään taloudellisesti merkittävistä ja kuntalaisten kannalta tärkeistä asioista, professori Ruohonen sanoo.

Vuonna 2024 julkaistussa uusimmassa tutkimusraportissaan yritysjuridiikan professori Veikko Vahtera ja Ruohonen antoivat toimintasuosituksia kuntayhtiöiden omistajaohjaukseen, arviointiin ja tarkastukseen. Tutkimus toi esiin, miten kuntakonsernin kokonaisetua voidaan edistää erilaisilla omistajaohjauskeinoilla. Omistajaohjausta on myös esimerkiksi hallitusjäsenten valinnat. Myös tarkastuslautakuntien tiedonsaannin parantamiseksi raportissa päädyttiin antamaan toimintasuosituksia. 

Kuntalaissa edellytetään, että kunnan tytäryhteisön hallituksessa on oltava toimialan edellyttävä riittävä talouden ja liiketoiminnan tuntemus. Tähän teemaan liittyen Ruohosella ja Vahteralla on tutkimushanke parhaillaan menossa.

– Tutkimme, miten kuntayhtiöiden henkilövalinnoilla voitaisiin varmistaa kuntalain edellyttämä riittävä osaaminen. Kuntayhtiöiden hallitusten asiantuntemuksessa kun olisi paikoin parantamisen varaa ja hallitusjäsenvalintojen prosesseihin pitäisi kunnissa panostaa nykyistä enemmän, sanoo professori Janne Ruohonen.

Tilintarkastaja arvioi tekoälyn ajallakin olennaisen

Ajankohtaisena tutkimusteemana Ruohosella on Euroopan unionin sääntely yritysten kestävyysraportoinnista. Kehittyvä EU-lainsäädäntö tuo suurille yrityksille velvoitteita kehittää raportointia esimerkiksi tuotteiden ja palvelujen alkuperässä ja valmistuksesta. Suomessa tiedot voi varmentaa vain kestävyysraportointitarkastaja, joka on suorittanut tilintarkastusalan KRT-erikoistumistutkinnon. 

Professori Ruohonen toimii Tampereen yliopistossa tilintarkastuksen ja arvioinnin maisteriohjelman johtajana. 

– Tilintarkastajan työ on laajentunut kohti kestävyystietojen varmennusta. Kestävyystiedot ovat luonteeltaan ihan erilaisia kuin lakisääteisessä tilintarkastuksessa tarkastettavat tiedot. Tekoäly varmasti muuttaa sitä, mitä aikaisemmin täytyi tarkistaa käsin. Tilintarkastajan työssä painottuu tosi voimakkaasti olennaisuusperiaate, Ruohonen toteaa ammatin merkityksestä. 

Kuva: Jonne Renvall/Tampereen yliopisto

Yhteiskunnallinen vaikuttaminen perustuu tutkimukseen

Oikeustieteen tutkijat osallistuvat yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen myös lausumalla esimerkiksi yritysten sääntelyä koskevista lakiesityksistä. 

– Yliopistossa tutkimus on kaiken keskiössä. Opetuskin pohjautuu tutkimukseen. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on luontevaa nimenomaan tutkimustiedon kautta. Tieteellinen julkaiseminen tuo siis painoarvoa erilaiselle vaikuttamiselle, Ruohonen toteaa. 

Professori Ruohonen on aktiivisesti mukana yritysten hallitustyöskentelyssä. Hän on myös toiminut viimeiset kymmenen vuotta Tampereen kauppakamarin laki- ja verovaliokunnan jäsenenä. Johtamisen ja talouden tiedekunnassa Ruohonen on ollut organisoimassa yritysyhteistyötä, jonka avulla kauppatieteiden opiskelijat ovat päässeet kuulemaan yritystoimijoiden oppeja vierailuluentojen ja erilaisten case-tehtävien kautta.

– On tärkeää, että opiskelijamme saavat käsityksen siitä, minkälaista vaikkapa hallitustyöskentely on käytännössä, miten hallituksen puheenjohtaja esimerkiksi toimii. Opiskelijoille haluan olla helposti lähestyttävä professori, joka yhdistää teorian ja käytännön ulottuvuudet. Nehän ei mitenkään sulje toisiaan pois, vaan täydentävät toisiaan.