Pelastustoimi saa tuekseen vaikuttavuuden mittarit
Kuvitellaan kolme samanlaista kerrostaloa. Ensimmäisessä tulipaloa ei koskaan syty. Toisessa palo syttyy, mutta sammutetaan alkuvaiheessa, eikä se leviä huoneistosta. Kolmannessa palo leviää koko rakennukseen ja aiheuttaa vakavia henkilövahinkoja. Tai vastaavasti ihmiset pelastetaan talon kärsiessä mittavia vahinkoja.
Missä pelastustoimen vaikuttavuus näkyy?
Tampereen yliopiston ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön yhteisessä PETOVA-hankkeessa tarkastellaan pelastustoimen vaikuttavuutta. Hankkeen tavoitteena on kehittää pelastustoimen vaikuttavuuden mittaristo hyvinvointialueiden ohjauksen tueksi.
Miten vaikuttavuutta pitäisi mitata?
Ensin on ymmärrettävä, mitä vaikuttavuudella tarkoitetaan.
Pelastustoimessa kerätään jo nykyisin runsaasti tietoa. Tiedämme esimerkiksi, kuinka paljon onnettomuuksia tapahtuu, kuinka nopeasti apu saapuu paikalle, kuinka paljon valvontaa tehdään ja millaisia vahinkoja onnettomuuksista aiheutuu.
Kun terveydenhuollossa vaikuttavuus voi näkyä yksittäisen ihmisen terveydentilan muutoksena, pelastustoimessa kysymys saattaa olla monimutkaisempi.
– PETOVA-hankkeessa lähdemme liikkeelle ajatuksesta, että vaikuttavuutta ei voida mitata ennen kuin tiedetään, mitä vaikuttavuudella tarkoitetaan. Siksi tarkastelemme pelastustoimen vaikuttavuutta sekä oikeudellisesta että inhimillisestä näkökulmasta, kertoo hankkeen johtaja, julkisoikeuden professori Riku Neuvonen.
Hanketta rahoittaa Valtioneuvoston päätöksentekoa tukeva tutkimustoiminta (VN-tutkiva). Hanke toteutetaan ajalla 1.3.2026–31.12.2027.
Miten lainsäädäntö ymmärtää vaikuttavuuden?
Tutkijat analysoivat pelastustoimea koskevaa lainsäädäntöä, hallituksen esityksiä ja eduskunnan valiokuntien kannanottoja. Tavoitteena on selvittää, mitä yhteiskunta on jo lainsäädännössä määritellyt pelastustoimen tehtäväksi ja tavoitteeksi.
Tutkijoiden alustavien havaintojen perusteella pelastustoimen vaikuttavuus näyttäytyy oikeudellisissa aineistoissa ennen kaikkea riskien vähentymisenä ja onnettomuuksien seurausten rajoittamisena. Lainsäädännössä korostuvat esimerkiksi onnettomuuksien ehkäisy, toimintavalmius, palvelutaso, turvallisuus ja riskienhallinta.
Entä miten ihmiset ymmärtävät?
Lainsäädäntö kertoo, mitä pelastustoimen pitäisi saavuttaa. PETOVA-hankkeen tutkijat kysyvät, näkevätkö ihmiset vaikuttavuuden samalla tavalla kuin lainsäädäntö.
Hankkeessa tarkastellaan pelastustoimen ammattilaisten, johdon, viranomaisten ja muiden sidosryhmien näkemyksiä siitä, mitä vaikuttavuus heidän mielestään tarkoittaa.
– Onko vaikuttava pelastustoimi sellainen, jossa onnettomuuksia tapahtuu vähemmän? Vai sellainen, jossa niiden seuraukset jäävät pienemmiksi? Tarkastelemme myös, miten pelastustoimen valmius liittyy vaikuttavuuteen tilanteessa, jossa onnettomuuksia ei tapahdu, kertoo hankkeen projektitutkija Kari Telaranta.
– Vaikuttavuus voi näkyä siinä, että riski ei koskaan muutu onnettomuudeksi. Toisaalta se voi näkyä myös siinä, että tapahtuneen onnettomuuden seuraukset jäävät mahdollisimman vähäisiksi tehokkaan pelastustoiminnan ansiosta, hän jatkaa.
Siksi PETOVA-hankkeessa tarkastellaan sekä ennaltaehkäisevää että operatiivista vaikuttavuutta.
Kohti vaikuttavuusmittareita
Vasta kun vaikuttavuuden käsite on ymmärretty, voidaan siirtyä seuraavaan vaiheeseen: rakentamaan mittareita.
Hankkeessa pyritään selvittämään, miten nykyiset tiedot muun muassa onnettomuuksista, toimintavalmiudesta, turvallisuusviestinnästä, valvonnasta ja pelastustoiminnasta voidaan yhdistää mittareiksi, jotka kuvaavat pelastustoimen todellista vaikuttavuutta.
Lopullisena tavoitteena on tukea hyvinvointialueiden ohjausta ja päätöksentekoa tiedolla, joka kertoo paitsi siitä, mitä pelastustoimi tekee, myös siitä, mitä vaikutuksia sillä on yhteiskunnan turvallisuuteen.
Lisätietoja:
Professori Riku Neuvonen, riku.neuvonen [at] tuni.fi (riku[dot]neuvonen[at]tuni[dot]fi), 050 318 7447
Projektitutkija Kari Telaranta, kari.telaranta [at] tuni.fi (kari[dot]telaranta[at]tuni[dot]fi)
