Astma on pitkäaikainen keuhkosairaus ja yksi merkittävimmistä kansansairauksistamme. Lapsuudessa alkaneeseen astmaan verrattuna aikuisiällä alkavaan astmaan liittyy tyypillisesti enemmän oireita, lääkityksen tarvetta ja huonompi hoitotasapaino. Päävastuu aikuisiällä alkavan astman diagnostiikasta, hoidosta ja seurannasta on perusterveydenhuollolla. Hoidon tavoitteina ovat oireettomuus, keuhkojen normaali toiminta ja astman pahenemisvaiheiden estäminen. Hoitoa ohjataan seuraamalla astman hallintaa, jota tulisi Käypä hoito -suositusten mukaisesti arvioida vuosittain astman seurantakäyntien yhteydessä.
– Vaikka kyseessä on yksi yleisimmistä pitkäaikaissairauksistamme, tiedämme hyvin vähän siitä, miten astman hoito ja seuranta perusterveydenhuollossa pitkällä aikavälillä toteutuvat, sillä pitkäaikaisia seurantatutkimuksia astmasta ei ole kansainvälisestikään tehty, Jaana Takala kertoo.
Takalan selvitti väitöstutkimuksessaan, miten astman seuranta perusterveydenhuollossa toteutuu. Hän tarkasteli, miten astman hallintaan ja hoitotasapainoon vaikuttavia tekijöitä seurantakäyntien aikana arvioidaan, ja eroaako astman arviointi sen mukaan, osallistuuko kontaktiin lääkäri, hoitaja vai molemmat ammattilaiset. Lisäksi Takala selvitti, tunnistetaanko sellaisia potilaaseen liittyviä riskitekijöitä, jotka johtavat seurannasta poisjäämiseen. Tutkimuksessa käytettiin Seinäjoki Adult Asthma Study (SAAS) -tutkimuksen potilaista kerättyä 12-vuoden seuranta-aineistoa.
– Aineisto kuvaa hyvin perusterveydenhuollon astmapotilaita. Esimerkiksi tupakoitsijoita, ja potilaita, jotka olivat aiemmin tupakoineet tai joilla oli todettu samanaikainen keuhkoahtaumatauti tai muita liitännäissairauksia, ei suljettu pois. Näin on useissa aiemmissa astmatutkimuksissa tehty, Takala sanoo.
Tutkimuksen perusteella säännöllinen astman seuranta ei toteutunut hoitosuositusten mukaisesti. Keskimäärin vain yksi kolmesta potilaasta kävi seurantakäynnillä perusterveydenhuollossa vuosittain. Valtaosalla potilaista oli alle neljä suunniteltua astman seurantakontaktia perusterveydenhuoltoon 12 vuoden aikana. SAAS-aineiston potilaista 28 %:lla oli vain 0–1 suunniteltua astman seurantakäyntiä koko seurantajakson aikana. Runsas alkoholin käyttö oli tulosten perusteella yhteydessä huonompaan seurantaan osallistumiseen.
Keuhkojen toimintakokeita ja astmaoireiden esiintymistä arvioitiin perusterveydenhuollossa hyvin, mutta astman hoitotasapainoa heikentäviä tekijöitä arvioitiin potilasasiakirjamerkintöjen perusteella huonosti. Potilasasiakirjamerkintöjen perusteella myös potilaiden omahoito-ohjeista ja esimerkiksi tupakoinnin lopettamisesta keskusteltiin käynneillä vain harvoin.
– Tutkimus auttaa tunnistamaan ne osa-alueet astman arvioinnissa, jotka vaativat huomiota ja kehittämistä perusterveydenhuollossa, jotta pystyisimme parantamaan potilaidemme astman hallintaa. Näitä asioita tulisi tuoda enemmän esiin myös astman hoitosuosituksia päivitettäessä. Tutkimuksen tulokset antoivat viitteitä siitä, että sairaanhoitajan ja lääkärin yhteistyö voisi tuottaa parhaimman tuloksen astman kokonaisvaltaisen arvioinnin onnistumisessa. Kattava tietämys astmasta on tärkeää arvioinnin suorittavalle ammattilaiselle, ja tämän vuoksi tulokset mielestäni korostavat myös sitä, että koulutettuja astmahoitajia tarvitaan perusterveydenhuollossa jatkossakin, Takala toteaa.
Soinista lähtöisin oleva Jaana Takala on valmistunut ylioppilaaksi Ähtärin lukiosta ja opiskellut lääketieteen lisensiaatiksi Oulun yliopistossa. Tällä hetkellä hän työskentelee yleislääketieteen erikoislääkärinä ja diabetologina Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella Seinäjoen sosiaali- ja terveyskeskuksessa.
Väitöstilaisuus perjantaina 5. huhtikuuta
LL, yleislääketieteen erikoislääkäri Jaana Takalan keuhkotautiopin alaan kuuluva väitöskirja Planned Follow-up of Adult-onset Asthma in Primary Health Care tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 5.4.2024 klo 12 alkaen Frami B -rakennuksen Auditorio 2 -salissa (Kampusranta 9b, Seinäjoki). Vastaväittäjänä toimii dosentti Pirkko Brander Tampereen yliopistosta. Kustoksena toimii professori Hannu Kankaanranta Tampereen yliopistosta.