Väitös

Jaana Alajoki: Inkluusio vaatii toimiakseen toimintakulttuurin muutosta

Jaana Alajoki
Jaana Alajoki tarttuu väitöskirjassaan koulumaailman ajankohtaiseen aiheeseen tarkastellessaan inkluusiota yläkoulun muutosprosessina. Inkluusion voi suomalaisen koulumaailman arkitulkinnan pohjalta määritellä kaikille sopivaksi kouluksi, jossa opetusta eriytetään oppilaiden tarpeiden mukaan. Tutkimuksessa havaittiin, että inkluusio yhdistetään monesti erityisopetukseen, vaikka käsitteenä kaikille yhteinen koulu viittaa koko koulun toimintaan.

— Inkluusio tulisi irrottaa enemmän erityisopetuksen kyljestä ja nähdä se laajemmin koko koulun toimintakulttuurin muutoksena. Tähän liittyvä keskustelu on paljolti vielä käymättä, Alajoki esittää.

Väitöskirja tarkastelee inkluusion edellytyksiä ja ruohonjuuritason toimijoiden kokemuksia inkluusiota kohti kulkevan yläkoulun arjesta. Muutoksen rakentumista tutkimuksessa analysoidaan systeemisen itseorganisoitumisen teorian avulla.

— Itseorganisoitumisen teoria voi auttaa ymmärtämään inkluusion rakentumista nykyistä paremmin monivaiheisena prosessina, jossa kouluilla itsellään on merkittävä rooli, Alajoki sanoo.

Väitöstutkimukseen osallistui yläkoulun opettajia, oppilaita ja oppilashuollon toimijoita. Tutkimus on kouluetnografia, jonka aineisto kerättiin haastatteluin sekä yläkoulun arkea havainnoimalla reilun kolmen yläkouluvuoden ajan.

Inkluusioon liitetyt ongelmat linkittyvät inkluusion moninaiseen ymmärtämiseen ideologiana ja inkluusiokäsitteen käyttöön ilman siihen liittyviä pedagogisia ja rakenteellisia muutoksia.

— Tutkimukseni perusteella inkluusioon tarvitaan koulun toimintakulttuurin ja arvojen pohtimista, opettajien täydennyskoulutusta, inklusiivisten työtapojen kehittämistä sekä olemassa olevan pedagogisen kokemuksen ja koko työyhteisön osaamisen hyödyntämistä.

Inklusiivisen koulun rakentuminen lisää tai voi lisätä epäjärjestyksen kokemuksia kouluissa. Itseorganisoitumisen teorian mukaan epäjärjestys (entropia) on kuitenkin muutosta eteenpäin vievä voima, joka edesauttaa uuteen systeemiin siirtymistä.

— Epäjärjestys voi alkaa organisoitua toimiviksi opetuskäytänteiksi sen jälkeen, kun inkluusio otetaan aidosti opetuksen järjestämisen lähtökohdaksi ja koulutyötä aletaan rakentaa työpariajattelun ja moniammatillisen osaamisen pohjalle. Inkluusiota ei ole tarkoitettu kenenkään yksin toteutettavaksi, Alajoki toteaa.

FM Jaana Alajoen kasvatustieteiden alaan kuuluva väitöskirja ”Miks tää systeemi ei toimi?” Etnografia inkluusiota kohti kulkevasta yläkoulusta tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnassa perjantaina 26.11. klo 12 alkaen Tampereen yliopiston Linna-rakennuksen auditoriossa K103, Kalevantie 5, Tampere. Vastaväittäjänä toimii dosentti Suvi Lakkala Lapin yliopistosta ja kustoksena toimii professori Marita Mäkinen kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnasta.

Väitöstilaisuutta voi seurata etäyhteydellä

Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2176-5

Kuva: Pauliina Iliou

 

Tulevat tapahtumat

Menneet tapahtumat