Hyppää pääsisältöön

Heikki Palviainen: Ruotsin politiikka lisännyt eriarvoisuutta

Tampereen yliopisto
PaikkakuntaKanslerinrinne 1, 33014 Tampereen yliopisto
Pinni A, Paavo Koli -sali
27.5.2022 12.00–16.00
PääsymaksuMaksuton tapahtuma
Heikki Palviainen keskustakampuksen yläaulassa Tampereen yliopistolla..
Voi vaikuttaa paradoksaaliselta, miten Pohjoismaat ovat yhdistäneet tasa-arvon ja korkean verotuksen kilpailukykyisiin talouksiin. Perinteisesti taloustieteessä on ajateltu, että tasa-arvolla ja taloudellisella tehokkuudella on vaihtosuhde, mutta Pohjoismaiden menestys ei ole ollut sattumaa. Tasa-arvo, taloudellinen turva ja dynaamiset taloudet voivat täydentää toisiaan. KTM ja TM Heikki Palviainen tutki taloustieteen väitöskirjassaan köyhyyden kehitystä ja sosiaaliturvajärjestelmien vaikutusta tulojen uudelleenjakoon ja työllisyyteen Suomessa ja muissa Pohjoismaissa.

Ruotsin tuloerojen ja suhteellisen köyhyyden kehitys on ollut poikkeavaa. Ruotsissa köyhyysriski ei ole enää pohjoismaista tasoa, ja Eurostatin mukaan köyhyysriski on saavuttanut EU-tason. Ruotsi on pyrkinyt tehostamaan työmarkkinoitaan tasa-arvon kustannuksella.

Ruotsissa keskustaoikeistolaisen hallituksen vuosina 2007–2014 harjoittama työlinja pyrki kasvattamaan työn tarjontaa esimerkiksi työtulovähennyksillä, alentamalla etuustasoa ja uusilla aktivointitoimilla. Toimet lisäsivät työnteon kannustimia, mutta ne kasvattivat kuilua työmarkkinoiden sisä- ja ulkopuolisten välillä. EUROMOD-mikrosimulaatiomallilla saatujen tulosten mukaan työlinja kasvatti köyhyysriskiä yhdellä prosenttiyksiköllä ja tuloeroja Gini-kertoimella mitattuna 0,4 prosenttiyksiköllä. Työttömien köyhyysriski kasvoi merkittävästi, 1,6 prosenttiyksiköllä. Köyhyysriskirajana käytettiin 60 prosenttia mediaanituloista.

Heikki Palviaisen väitöskirjan tulosten mukaan tuloerot ja suhteellinen köyhyys kasvoivat Ruotsissa kuitenkin pääosin muista syistä kuin vero- ja etuusjärjestelmässä tapahtuneiden muutosten vuoksi. Työlinjan kanssa samanaikaisesti köyhyysriski kasvoi 5,1 prosenttiyksiköllä ja Gini 3,5 prosenttiyksiköllä. Ruotsin muista Pohjoismaista poikkeava maahanmuutto on voinut vaikuttaa kasvaneeseen köyhyysriskiin, mutta väitöskirjassa ei pystytty eristämään maahanmuuton vaikutusta.

Tanskan flexicurity-malli on Ruotsia paremmin toteuttanut Pohjoismaisen mallin tavoitteita. Flexicurity-mallin tavoitteena on yhdistää joustaviin työmarkkinoihin korkea sosiaaliturva ja aktiivinen työmarkkinapolitiikka. Tanskan malli osoittaa, että korkeat etuudet voidaan yhdistää korkeaan työllisyyteen ja verotukseen. Työllistymisveroasteet olivat 13,6 prosenttiyksikköä Ruotsia suuremmat ja osa-aikaisille 24,2 prosenttiyksikköä suuremmat. Ruotsiin ja Tanskaan verrattuna Suomen politiikkatoimet olivat eniten tuloja uudelleenjakavia vuosina 2007–2017, mutta Suomi pärjäsi heikoiten moniulotteisessa köyhyydessä, ja työllisyyskehitys on ollut vertailumaita heikompaa.

Viimeaikaisen kausaalimalleihin perustuvan empiirisen kirjallisuuden perusteella verojen muutoksilla on ainoastaan maltillisia työllisyysvaikutuksia. Väitöskirjassa tutkittiin vuonna 2002 voimaan tulleen toimeentulotuen suojaosan työllisyysvaikutuksia. Suojaosa mahdollisti toimeentulotukea saavien kotitalouksien tulojen huomiotta jättämisen 150 euroon asti. Tulosten mukaan suojaosalla ei ollut keskimäärin vaikutuksia toimeentulotukiasiakkaiden ansiotuloihin, vaikka tutkimuksessa löydetään jotain evidenssiä työllisyysvaikutuksista naisille. Tulos on samankaltainen aikaisemman kirjallisuuden kanssa, jossa ei löydetä verotuksen muuttamisesta merkittäviä työllisyysvaikutuksia.

– Viimeisten vuosikymmenten aikana kehittyneissä maissa on pyritty alentamaan verotusta ja riisumaan sosiaaliturvajärjestelmiä eivätkä Pohjoismaat ole poikkeuksia. Ruotsissa sosiaaliturvajärjestelmän heikentäminen on mennyt pisimmälle. Empiirinen tutkimuskirjallisuus ei kuitenkaan viittaa siihen, että näillä toimilla olisi merkittäviä työllisyysvaikutuksia, Palviainen kertoo.

– Politiikkatoimia tulisi suunnitella laaja-alaisesti eikä ylikorostaa taloudellisten kannustimien roolia. Vahvat ja toimivat instituutiot ovat olleet Pohjoismaiden vahvuuksia. Hyvin suunnitellut sosiaaliturvajärjestelmät parantavat ihmisten taloudellista turvaa, ne voivat lisätä ihmisten riskinottoa, kasvattaa globalisaation kannatusta ja antaa resilienssiä sen haittavaikutuksille, Palviainen jatkaa.

Tutkimusta on rahoittanut Suomen akatemian verotutkimuksen huippuyksikkö (FIT), jossa Palviainen työskentelee tutkijana.

Kauppatieteiden ja teologian maisteri Heikki Palviaisen taloustieteen alaan kuuluva väitöskirja Essays on Poverty, Redistribution and Labour Market Policies in Nordic Countries tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa perjantaina 27.5.2022 klo 12 alkaen Paavo Koli -salissa (Pinni A, Kanslerinrinne 1). Vastaväittäjänä toimii Associate Professor Mika Haapanen Jyväskylän yliopistosta. Kustoksena toimii emeritusprofessori Matti Tuomala johtamisen ja talouden tiedekunnasta.

Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2291-5

Kuva: Jonne Renvall/Tampereen yliopisto